Muuttoilmoitus

Pitkän hiljaiselon jälkeen toteamme, että blogin kirjoittajat ovat siirtyneet tuottamaan sisältöä mobiilicaseista ja toimialasta Facebookiin.

Asiakassuhteita voi hoitaa tekstarillakin

Yllä oleva lakoninen otsikko on Oulussa kirjoitetun väitöskirjan yhteenvedosta. Tämä on tietoni mukaan toinen väitöskirja kyseisestä opinahjosta, jossa tutkitaan nimenomaan mobiilin roolia asiakasviestinnässä. Jaakko Sinisalon tuotos "Mobiili asiakkuudenhalinta (mCRM) - kommunikaationäkökulma" tutkii minkälaisia haasteita tekstiviestikanavan käyttäminen asiakassuhteiden hoidossa yritykselle asettaa.

Tässä vielä suora lainaus yhteenvedosta (koska asiat on niin hyvin tiivistetty):

"Väitöskirjatutkimuksen mukaan tekstiviesteillä tapahtuvalla yrityksen ja asiakkaan välisellä viestinnällä voi olla merkittävä rooli yrityksen asiakassuhteiden hoitamisessa. Tutkimuksen mukaan tätä yhteydenpitotapaa voitaisiin hyödyntää huomattavasti laajemmin eri toimialoilla. Tällä hetkellä matkailuala on yksi kehityksen edelläkävijöistä, koska sekä lentoyhtiöt että matkatoimistot käyttävät tekstiviestejä laajasti asiakassuhteidensa hoidossa. Esimerkiksi 30.11.2010 alkaneen lentoemäntien ja stuerttien lakon aikana Finnair on tiedottanut asiakkaitaan sekä lakon vaikutuksista että siirtyneistä lentoajankohdista tekstiviesteillä. Tällainen henkilökohtainen viestintä on hyödyllistä asiakkaalle, vaikka uutiset eivät olekaan aina hyviä. Tiedotuksen puute on vahingollisempaa asiakkaille kuin huonojen uutisten välittäminen.

Tekstiviestien käyttämisellä asiakassuhteiden hoidossa on mahdollista säästää selvää rahaa. Tekstiviestien avulla voidaan asiakkaille tarjota myös palveluita, joita ei ole mahdollista toteuttaa muiden kanavien kautta. Esimerkiksi Suomessa on terveydenhuoltoalalla käytetty tekstiviestejä onnistuneesti peruutusaikojen täyttämiseksi. Tyhjien vastaanottoaikojen täyttäminen säästää selvästi kustannuksia ja on edullista myös jonossa olevalle asiakkaalle.

Vaikka tekstiviestejä on pidetty jo pitkään vanhentuneena tapana viestiä asiakkaiden kanssa, tutkimuksen mukaan ne ovat kuitenkin erittäin käyttökelpoisia asiakassuhteiden hoidossa. Ne toimivat varmasti sekä niiden käyttö on useimmille ihmisille arkipäiväistä. Tärkeintä on kuitenkin se, että viestintä on asiakkaan näkökulmasta oikea-aikaista ja hyödyllistä."

Yllä olevan perusteella on mielenkiintoista, että tutkimus osoittaa yritysten hyödyntävän tekstiviestejä yhä melko varovaisesti asiakassuhteiden hoidossa. Tämä on yllättävää, koska muihin tapoihin verrattuna tekstiviesteillä on ylivertainen kyky tavoittaa asiakkaita riippumatta ajankohdasta ja heidän olinpaikastaan. Varsinkin kiireellisissä asioissa tekstiviesti on toimiva tapa tavoittaa asiakas.

Tekstiviestin isä sai töitä

Nyt on pakko postata tämä ihan vain tämän huikean otsikon takia :-)

Asia liittyy siis Matti Makkosen uuteen työpaikkaan teleyhtiö Anvian johdossa.

Paljonko maksaa kännykällä?

Tutkimusyhtiö Gartner on jälleen kartoittanut mobiilimaksamisen kehitystä. Ennuste on varsin ruusuinen sillä arvio kasvun määrästä on 54,5% jolloin saavutettaisiin reilu 108 miljoonaa mobiilimaksajaa tämän vuoden aikana. Vahvinta kasvua ennakoidaan kehittyvissä maissa, joissa ei välttämättä päästä pankkikonttoriin tai tietokoneelle.

Gartnerin tutkimusjohtajan mukaan kehittyneillä markkinoilla parhaimpana onnistumisen edelltyksenä on mobiilimaksamisen kehittäminen olemassa olevien järjestelmien ja tapojen päälle. Tässä rohkenen olla eri mieltä sillä uusia, haastavia pelureita ja malleja on lanseerattu ja kehitteillä. Ei pidä kangistua kaavoihin tässäkään asiassa sillä kuluttajakäyttäytyminen elää vahvasti uusien mahdollisuuksien kautta. Monilla näistä uusista pelureista on luonnollisesti erittäin vaikea tehtävä luoda mekanismeistaan tarpeeksi houkuttelevia kuluttajille, mutta olen iloinen, että haastajia löytyy.

Suomen osalta mobiilimaksaminen elää tiettyä murrosvaihetta, kun teleoperaattorit miettivät suhtautumistaan uuteen maksupalvelulakiin, joka rajoittaa mobiilimaksamista ainakin fyysisten tuotteiden osalta. Lisäksi uskon aiemmin mainitsemieni uusien maksutapojen ja -mekanismien (mm. APE Payment) mylläävän kenttää uuteen asentoon.

Artikkelissa otettiin esiin myös (jälleen kerran) Nokian ilmoitus nfc-sirun lisäämisestä puhelimiinsa. Kyseinen siru mahdollistaa kosketusmaksamisen...joskus

Mittaa datayhteytesi todellinen nopeus

HS uutisoi VTT:n rakentamasta sovelluksesta, jonka lataamalla voit testata oman liittymäsi todellisen tiedonsiirtonopeuden. Kävin itse www.mobiilimittari.fi sivuilla testaamassa asian. Kyllähän sain sovelluksen puhelimeen ja itse testin tehtyä, mutta voi pyhä jysäys miten huono käyttöliittymä! Ainakin Nokia 5800 laitteen osalta käyttäminen oli todella tuskaa (enkä pystynyt antamaan pyydettyä arviota nopeudesta kun en pystynyt ottamaan näppäimistöä kosketusnäytöstä esiin).

Onhan se ihan mielenkiintoista verrata saatua tulosta operaattorin lupaamiin lukuihin. Muutaman testin tulokset:
Testi 1: latausnopeus 47,1 kbp/s
Testi 2: latausnopeus 299 kbp/s
Testi 3: latausnopeus 349 kbp/s
Ylläolevat tulokset 3G verkossa. Operaattori (TeleFinland) lupaa 384 kbp/s

GSM-verkossa nopeus jäi n. 40 kbp/s

Suklaa vai kahvi?

Paulig on käynnistänyt kampanjan, jossa mitataan kuluttajien preferenssejä. Oletko enemmin suklaan vai kahvin ystävä? Mielipiteen antaminen palkitaan ilmaisella juomalla, jonka voi lunastaa mobiilikuponkilla miltä tahansa R-kioskilta.

Croco-diili

Jenkeissä kenkätehtailija Crocs on käynnistänyt laajan markkinointikampanjan. Yksi käyttöön otettu elementti on mobiilikupongit, joita mainostetaan ketjun omissa myymälöissä. Kuluttajat voivat tekstiviestillä tilata itselleen kupongin, joka oikeuttaa 15% alennukseen mistä tahansa ostoksesta. Palvelu on saavuttanut niin suuren suosion, että sen voimassaoloa on pidennetty alkuperäisesta kuukauden voimassaolosta. Kahden kuukauden aikana kuponkeja on tilattu 94000 kappaletta. Valitettavasti lunastusmääriä ei artikkelissa anneta julki.

Kampanjaseuranta tapahtuu tilausmäärien sekä tietenkin lunastusten mukaan. Mobiilikuponki sisältää koodin, jonka myyjä syöttää maksutilanteessa kassajärjestelmään.

Perustelut kampanjan käyttöönottoon olivat seuraavat:

• Kuluttajan välitön palkitseminen (tilaa kuponki => saat alennuksen)
• Helpotetaan ostopäätöksen tekemistä in-store markkinoinnilla
• Kasvatetaan myyntiä
• Testialusta suunnitellulle mobiilimarkkinointikonseptille (viikoittaiset tarjoukset)
  
• Henkilökunnan tutustuttaminen uuteen markkinointimekanismiin
• Kuluttajan tutustuttaminen uuteen markkinointimekanismiin
  

Suomalaisten päätelaitteet

Tutkija Antti Riikonen Aalto-yliopiston Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselta on kartoittanut Suomen päätelaitekantaa. Tiedot perustuvat Aalto-yliopiston MoMI-projektin tutkimukseen, joka on tehty TeliaSoneralta, Elisalta ja DNA:lta viime vuoden syys–lokakuussa kerättyjen tietojen perusteella.

Suomalaisten Top 10-listalla on edelleen runsaasti halvemman hintaluokan puhelimia, tosin näistäkin löytyy jo paljon ominaisuuksia mm. pakettidata ja 3G, jotka edistävät erilaisten lisäpalveluiden käyttöä. Täytyy kuitenkin muistaa, kuten tutkijakin toteaa, että ominaisuuksien löytyminen puhelimesta ei ole suoraan verrannollista niiden käyttöön. Suosituin laite on Nokian simpukkamallinen 2760. Kotimaisen valmistajan asema on edelleen käsittämättömän vahva sillä ensimmäinen listan ei-nokialainen on sijalla 60. TeliaSonera ei julkista iPhonejen määrää Suomessa, mutta arviot liikkuvat välillä 30-50000.

Riikosen tutkimustuloksista löytyy tarkempaa jakaumaa laitekannan ominaisuuksien jakaantumisesta. Data on vuosilta 2005-2009.

Direktiivi haastaa kännykkälipun

Viime vuoden lokakuussa kirjoitin viimeksi tulevasta Maksupalvelulaista, joka on nyt astumassa voimaan 1.5.2010. Käytännössä kyse on siis direktiivistä, joka sääntelee maksulaitoksia, mutta Suomen osalta hallitus on päätynyt laajentaa soveltamisalan myös teleliikenteen puolelle. Käytännössä fyysisiä tuotteita ei saa jatkossa maksaa matkapuhelinlaskulla. Lisäksi muun muassa HSL:n kätevää kännykkälippua joudutaan lain takia muuttamaan. Monessa yrityksessä mietitään tällä hetkellä kuumeisesti mitä uusi laki käytännössä merkitsee ja mitkä palvelut lain vaikutuspiirissä ovat.

Mielestäni tässä on nyt lobbauksen kautta ylireagoitu teleyritysten "uhkaan" maksulaitosten liiketoiminnalle. Samalla vaikeutetaan aidosti hyvin kuluttajaa palvelevien palveluiden toteuttamista sekä uusien mobiilipalveluiden konseptointia. Maksulaitoksilla ei ole vaihtoehtoisia malleja nykyiselle mikromaksamiselle soittonumeroilla tai tekstiviestillä. Kuinka pitkälle lain valmisteluvaiheessa on mietitty mitä vaikutuksia tällä on mobiilipalveluita tarjoaville ja kehittäville yrityksille (useat yrittäjävetoisia)?

Tuhkien taival

Otsikko ei ole oma keksimä vaan suora lainaus Finnmatkoilta. Matkatoimistot ovat eläneet viimeiset viikot äärimmäisen hetkistä aikaa. Valtavassa tiedontarpeessa tekstiviesti osoittautui erittäin toimivaksi keinoksi pitää asiakkaat ajantasalla alati muuttuvasta tilanteesta. Yksinkertainen viestintätapa täytti tarpeet: aika- ja paikkariippumatonta viestintää. Uskallan myös väittää, että kustannukset hyötyyn nähden ovat erittäin siedettävät...

Liidien generointia öljynvaihdolla

Amerikassa Ford-jälleenmyyjä toteutti mielenkiintoisen tv-kampanjan, jonka avulla generoitiin liidejä autoliikkeeseen. Tv-mainoksessa kehotettiin katsojia lähettämään tekstiviesti, jota vastaan sai mobiilikupongin ilmaiseen öljynvaihtoon. Kyseisellä täkyllä luonnollisesti saatiin porukkaan kauppaan. Spottia oli tarkoitus ajaa kuukaudenpäivät, mutta lopetettiin 16. päivän kohdalla kun kuponkeja oli tilattu jo 2900 kappaletta (joista 2000 sai kupongin annettuaan ensi markkinointiluvan). Lunastusprosentteja ei ollut vielä tiedossa sillä kampanja on vielä kesken.
Öljynvaihtokupongit ovat voimassa kuukauden, joten lunastamattomille lähetetään vielä muistutusviesti ennen kupongin vanhenemista, jottei hyvää liidiä menetetä. Kuten aiemmin mainitsin, osallistuneilta kerättiin myös lupa jatkoviestintään.

Kampanjaan oltiin niin tyytyväisiä, että seuraava on jo suunnitteilla. Ajatuksena on tilata koeajo tekstarilla ja koeajolla käyneet saavat etusetelin liikkeeseen.

Haluaisin kiinnittää lukijan huomion kontaktimääriin. Asiakas oli tyytäväinen muutamaan tuhanteen kontaktiin ja markkinointilupaan alkuvaiheessa. Tässä, kuten muissakin toimenpiteissä, pitäisi muistaa pitkän aikavälin suunnittelu niin luparekisterin keräämisessä, rekisteriä koskevissa toimenpiteissä, kampanjoinnissa, jne. Parissa tuhannessa on jo mojova alku...

Pölli tästä :-)

Löysin jenkkiläisen blogin, jossa oli mukavasti niputettu kymmenen vinkkiä "halpaan" mobiilimarkkinointiin (halpa on tässä tapauksessa sidoksissa Jenkkilässä saatavilla oleviin palveluihin) . Kaikki kymmenen kohtaa on suhteellisen nopeasti luettu. Kannattaa käydä lukemassa ja antaa sen jälkeen aivon hurista vähän aikaa josko omasta toiminnasta tai asiakaskunnasta löytyisi sopivia käyttökohteita.

Olisikohan Suomessa halukkaita DreamWalk-toteuttajia? Demosta selviää hyvin konseptin idea.

Tekstiviesti amerikkalaisteinien(kin) arkipäivää

Se mikä on ollut Euroopassa täysin normaalia nuorison välisessä viestinnässä jo useampia vuosia on kasvanut merkittäväksi myös Yhdysvalloissa. Hesari uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan aktiivisimmat teinit lähettävät jopa 100 tekstaria päivässä! Operaattoreiden erilaiset pakettisopimukset ja instant messenger-palvelut ovat varmasti edesauttaneet tätä reilun 18 kuukauden aikana tapahtunutta, räjähdysmäistä kehitystä. Tämä lienee hyvä esimerkki siitä, että digiaikakaudella syntyneet haluavat olla jatkuvasti tavoitettavissa (ja tähän voidaan tietenkin lisätä vielä mahdollisuus surffata netissä, tweetata, päivittää Facebookia, jne. kun ollaan liikenteessä). Artikkeli näytti herättäneen hyvää keskustelua sivustolla.

Asenteet mobiilimarkkinointiin tutkittu

Kauppalehti uutisoi eilen tuoreen tutkimuksen tuloksia. Kun en googlaamalla artikkelia netistä löytänyt niin tässä juttu kokonaisuudessaan

Kauppalehti 19.4.2010 / Cilla Bhose

"Valtaosa kuluttajista sanoo mobiilimarkkinoinnille kyllä

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttajat suhtautuvat mobiilimarkkinointiin yllättävän postiivisesti.
Neljällä viidestä kuluttajasta asenne mobiilimarkkinointiin on positiivinen ja mobiilimarkkinointia pidetään yleisesti informatiivisena ja uskottavana.
Negatiivisesti mobiilimarkkinointiin suhtatuuu noin 15 prosenttia kuluttajista. Suomalaisista mainontaan yleisesti suhtautuu negatiivisesti noin 20 prosenttia.
Aalto-yliopiston ja SN4Mobile Oy selvittivät ensimmäisen kerran valtakunnallisesti, mitä mieltä kuluttajat ovat mobiilimarkkinoinnista. Tutkimukseen vastasi 1304 suomalaista.
Tutkimuksessa tutkittiin toteutettuja kampanjoita, joista toiselle lähetettiin mobiilimainos ja toiselle ei. Tutkimuksessa oli mukana mainoskampanjoita muun muassa energia-alan, matkailun, vähittäiskaupan ja pankin alan yrityksiltä.
Tutkimuksessa kävin ilmi, että mobiilimainonnalla on paremmat edellytykset toimia, jos sen lähtökohtana on tuotteen sijasta asiakkaan tarve.
Asenne informatiivisiin viesteihin oli positiivisempi kuin tuotekeskeisiin mainoksiin.
-Mobiilimarkkinointiin liittyy paljon ennakkoluuloja, eivätkä markkinoijat välttämättä ole ymmärtäneet sen roolia tai toteutustapaa oikein. Tutkimus osoittaa, että jos mainonta on ollut relevanttia ja lähtenyt asiakkaan tarpeista, kuluttajat suhtautuvat siihen positiivisesti, SN4Mobile Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hyttinen sanoo-.

Naiset miehiä myönteisempiä

Yleisellä tasolla naiset ja miehet suhtatuivat mobiilimarkkinointiin samansuuntaisesti. Naiset pitivät kuitenkin mobiilimainoksia uskottavampina ja informatiivisempina kuin miehet.
Naiset myös mielsivät mobiilimarkkinoinnin hieman miehiä viihdyttävämmäksi ja hyödyllisemmäksi. Kahdessa viimeksi mainitussa erot eivät olleet kuitenkaan suuria.
Mobiilimainonnan määrä Suomessa oli viime vuonna TNS Gallupin arvion mukaan noin 6,7 miljoonaa euroa.
Mobiilimarkkinoinnille on povattu jo pitkään hurjia kasvulukuja, mutta taantuma on leikannut myös sen kasvuvauhtia.
Mainostajien Liiton tammikuussa julkistama Mainosbarometri antoi kuitenkin viitteitä siitä, että mobiilimainonta kuuluisi niiden medioiden joukkoon, joiden näkymät tämä vuoden osalta ovat positiiviset."

Kaikki kunnia kirjoittajalle, mutta minua häiritsee, että jutussa käytetään synonyyminomaisesti mobiilimarkkinointia ja mobiilimainontaa. Mobiilia kun voi käyttää markkinointi- ja asiakasviestinnässä niin monella tavalla...

Ajanvarausta tekstarilla

Luin vakuuttavia tuloksia tekstiviestipohjaisesta ajanvarauspalvelusta. Palvelun päätavoitteita on helpottaa kuluttajan kynnystä varata rokotusaika sekä purkaa ajanvaraukseen liittyvää byrokratiaa. Samalla terveysaseman on helpompi jakaa resurssejaan kun ajanvaraukset saadaan suoraan järjestelmään.

Pilotoinnin jälkeen tutkittiin kuluttajien tyytyväisyyttä palveluun ja luvut ovat hienoa luettavaa. Yleisarvosanan "erinomainen" antoi 3/4 vastaajista ja vertailussa perinteiseen jonottamiseen tulokset olivat vastaavia, kun 75% vastaajista piti palvelua "merkittävästi parempana".

Jälleen hieno osoitus siitä, miten mobiilikanavan avulla voidaan nostaa asiakastyytväisyyttä, tehostaa yrityksen toimintaa ja tässä tapauksessa jopa vaikuttaa kansanterveyteen!

Vaivaton maksaminen - mukavuutta mobiililla

Otsikko on lainattu suoraan viime viikon Kauppalehden välissä ilmestyneestä Media Planet teemalehdestä. Marraskuun teemalehden aiheena oli "Cash and Credit Management". Sivuilla 8 ja 9 oli haastateltu Helsinki-Vantaan lentoaseman ravintola-, kahvila-, kioski- ja loungepalveluja hoitavan SSP Finland Oy:n toimitusjohtajaa Kalle Ruuskasta.

Haastattelu pureutuu uusiin ratkaisuihin ja niiden tuomiin hyötyihin sekä kuinka tärkeässä roolissa vahva kumppaniverkosto näissä asioissa on. Ratkaisu josta puhutaan on mobiilimaksaminen, mutta hieman eri muodossa kuin se yleensä hahmotetaan eli kyseessä ei ole malli, jossa palvelu veloitetaan puhelinlaskulla tai jostain virtuaalisesta lompakosta. Ajatuksena on myydä yrityksille digivouchereita (mobiili/sähköposti) , jotka käyvät lentoaseman palvelupisteissä maksuvälineenä. Esimerkiksi matkatoimisto voi ostaa asiakkaitaan varten n kappaletta kuohuviinikuponkeja, jotka lähetetään parhaille asiakkaille tai piakkoin matkansa aloittaville matkapuhelimeen. Kupongissa on mukana lukulaitteella luettava koodi, jolloin kassa tulkitsee kupongin maksuvälineeksi kuohuviinilasillisesta. Lunastetut kupongit voidaan tehokkaasti ajaa koontilaskuna kassajärjestelmästä kuun lopussa ja laskuttaa asiakkaalta. Näppärää!

Erityisen mukavaa luettavaa on toisen sivun Faktaa-osio

ASML blogi

Asiakkuusmarkkinointiliitto on lanseerannut kommandona uuden blogin. Kyseiseen blogiin on tarkoitus kerätä tietoa mobiilimaailman uusista tapahtumista ja mielenkiintoisista aiheista. Käykää tsekkaamassa ja kommentoimassa! Kirjoittajina toimivat ASML:n mobiilifoorumin jäsenet.

Verkkomaksaminen

Luin tänään bussissa Talouselämää ja vierailevan kirjoittajan näkemys "Minä väitän"-osiossa tarttui silmään. Otsikko oli "Verkkomaksu kaipaa turvallisuusta" ja aihe kiinnosti kun verkosta palveluita ja tavaraa tulee ostettua. Verkkomaksamisen turvallisuudesta kohkataan paljon eikä syyttä, mutta artikkelissa tartuttiin mukavasti helppoon ja käytössä olevaan mekanismiin tuplavarmistaa, että ostaja on varmasti oikealla asialla. Kortinnumeron ja turvakoodin syöttämisen jälkeen asiakkaalle lähetetään tekstiviestillä muuttuva koodi matkapuhelimeen. Kyseinen koodi tulee syöttää edellämainittujen lisäksi, jotta maksu menee läpi. Varsin yksinkertaista. Jos kortti ja turvakoodi on päätynyt väärin käsiin, näin voi käydä, mutta kännykänkin joutuminen väärin käsiin samanaikaisesti on jo todella huonoa tuuria... Kyseinen malli on muuten käytössä monessa palvelussa verkkomaksamisen yhdteydessä, jossa asiakkaalle lähetetään vahvistuskoodi esim. pääsy jollekkin sivustolle tai lainan vahvistamiselle.

Artikkelin oli kirjoittanut Kari Korhonen. Hän toimii Suomen pankissa toimistopäällikkönä.

Mobiilipalveluiden TOP 10 vuonna 2012

Tutkimusyhtiö Gartner julkaisi tutkimustuloksia siitä mitkä mobiilipalvelut ovat suosituimpia vuonna 2012. Joukossa on mielenkiintoisia palveluita mm. rahansiirrot tekstiviestillä sekä terveydentilan monitorointi. Listalla on erinnäisiä perusteluja kyseisten palveluiden päätymisestä listalle. Perusteluista voidaan olla montaa mieltä...

Mobiilinetti: potentiaalissa vedotaan toimitettujen laitteiden määrään. Tämä on yksi perustelu, mutta eri asia on kuinka moni sitä tosiasiassa käyttää.

Location Based Services (LBS): tässä olisi mielenkiintoista tietää mitä metodia paikallistamiseen on ajateltu käyttää...

Musiikki: suuria odotuksia on ollut vuosia, kuitenkin listalla vasta numerolla kymmenen.

Mitä ominaisuuksia kännykästä käytetään?

Huomasin tänään Hesarin sivuilta videoartikkelin, jossa pienellä otoksella kyseltiin kansan syvistä riveistä mitä ominaisuuksia omasta kännykästään käyttää, ja mitä mahdollisesti kaipaisi lisää.

Kun suunnittelette yrityksenne viestintää ja mietitte mobiilikanavan käyttöä nämä tottumukset ja mielipiteet kannattaa ottaa huomioon. Pienestä otoksesta huolimatta tämä varmasti edustaa valtaosan käyttäymistä. Omassa kohderyhmässä tätä kannattaa tietysti kartoittaa ennen lopullista suunnittelua.

Direktiivi uhkaa

Kesän hiljaiselon jälkeen on aika puhaltaa taas henkeä blogiimme. On ollut jo hyvän tovin tiedossa, että EUn maksupalveludirektiivi on tulossa. Direktiivin on tarkoitus säännellä maksujen välitystä pankeissa. Jostain syystä hallitus on päättänyt Suomen osalta tulkita direktiiviä huomattavasti laajemmin kuin on tarve ja ulottaa vaikutukset näin pankkimaailman lisäksi myös viestintäalalle. Jos esitys menisi läpi esitetyssä muodossa tulee sillä olemaan vaikutuksia myös mobiilipalveluihin, luonnollisesti niihin joissa palvelu maksetaan operaattorin puhelinlaskulla. Varsinaiset syyt tiukemmalle tulkinnalle jäävät allekirjoittaneelle hämärän peittoon. Vaikutukset tosin ovat huomattavia, kuten Esa Rautalinko (Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton puheenjohtaja ja TeliaSonera Finlandin toimitusjohtaja) Kauppalehden artikkelissa toteaa. Useat, järkevät palvelut kuten kännykkälippu ja pysäköintimaksut (niin tekstiviestillä kuin soittamalla käytetyt) jäisivät historiaan. Tämä ei tarkoittaisi pelkästään takapakkia kuluttajapalveluissa vaan myös merkittäviä menetyksiä yrityksille, jotka kyseisiä palveluita toteuttavat. Onko hallitus aidosti miettinyt mitä tämä puolestaan tarkoittaa verotulojen menetyksinä, työllistämisvaikutuksia sekä jopa mahdollisia konkursseja? Tulonmenetykset koskettavat myös mitä suuremmissa määrin operaattoreita.

Kyseinen direktiivi hyväksyttiin Euroopan unionin neuvostossa ja parlamentissa huhtikuussa 2007 ja sen on tarkoitus astua voimaan kaikissa EU-maissa marraskuussa 2009. Hieman erikoista mielestäni on, että operaattorit tuovat asian julkiseen keskusteluun vasta nyt…

Nykymuotoisen mobiilimaksamisen torppaaminen heittäisi Suomen mobiilipalveluissa kivikaudelle. Olisko sinun mielestä ok, jos esimerkiksi kännykkä-äänestäminen, kännykkälippujen ostaminen tai lahjoituksen antaminen soittamalla tai tekstarilla loppuisi direktiivin myötä?

Mediatalot ja Facebook mobiilisivujen kärjessä

Tänään Digitoday uutisoi suomalaisten mobiilisivustojen suosikkilistoista. Viittasin samaiseen tutkimukseen taannoisessa blogikirjoituksessani.

Kärjessä komeilee Nokia todennäköisesti siitä syystä, että se on monta kertaa oletusosoitteena erilaisissa latauspalveluissa. Seuraavana tulevat Facebookin mobiilisivu (m.facebook.com) sekä Hesarin (m.hs.fi) ja Yle:n uutissivustot (yle.mobi).  Henkilökohtaisesti olen yrittänyt pysyä mukana sosiaalisen median kehityksessä ja käyttänyt Facebookia kännykän kautta, vaikka olenkin 70-luvun lapsia :-)  Jollain omituisen kiehtovalla tavalla tuo "twittermäinen" statuksen päivittäminen/seuraaminen on tullut osaksi päivittäistä työmatkarutiinia...

Kuten edellisestä huomata saattaa, valitettavasti mobiilisivujen standardiksi kaavailtu mobi-pääte ei ole vielä yleistynyt (johtunee osittain siitä, että mobi-päätteen hakeminen ei ole läheskään niin suoraviivaista kuin perus nettiosoitteen kohdalla). Ehkä tähdellisintä on edelleen huomata, että valtaosa dataliikenteestä (98%) tulee edelleen mokkuloiden kautta, jolloin käytössä on läppäri tai miniläppäri.

Mainittakoon, että operaattoreiden mobiiliportaalit, jotka ovat Suomessa verrattain suuria, oli jätetty tutkimuksen ulkopuolelle.

Mobiilimarkkinointi tuplaantui UK:ssa vuonna 2008

Kopioin kylmästi tämän uutisoinnin ASML:n uutiskirjeestä (vetoan työkiireisiin...)

UK:ssa on ensi kertaa mitattu kunnolla mobiilimarkkinoinnin volyymiä IAB UK:n ja PwC:n toimesta. Vuoden 2008 aikana ostettu mobiilimarkkinointi tuplaantui (kasvu 99,2 %).  Bannerit ja muu mobiilimainonta keräsi 14,2 m£ ja toisen puolen kakusta 14,4 m£ haukkasi mobiilihaku. Tutkimuksesta kertova tiedote löytyy IAB UK:n sivuilta.

Sämpläystä matkapuhelimella

Suomessakin on toteutettu useita kampanjoita, joissa sämpläystä on toteutettu matkapuhelimen avustuksella (mm. kosmetiikka, hiustenhoito, makeiset), mutta tässä lyhyt yhteenveto kampanjasta Saksanmaalla.

Kraft Foods lanseerasi Jacobs-tuotemerkin alla pikakahvin. Kampanjan suunnittelussa käytettiin paljon aikaa kohderyhmän määrittämiseen ja kuinka kyseinen ryhmä tavoitettaisiin mahdollisimman tehokkaasti ja ennenkaikkea kustannustehokkaasti. Näytteen tilaamismahdollisuutta viestittiin televisiossa, printissä ja netissä. Lisäksi käytettiin mobiilisuoramarkkinointikantaa. Näytteen sai siis tilata tekstiviestitse (kaksi eri metodia, joista alla lisää):

Televisio/online

• Spotissa kerrottiin, kuinka voi tilata itselleen näytteen tekstiviestillä
• Tekstiviestin lähettäneet saivat paluuviestinä linkin sivuille, johon syötettiin yhteystiedot näytteen lähetystä varten
• 0,4% tv-mainoksen nähneistä tilasi itselleen näytteen (!)

Printti/mobiilisuora

• Mainoksessa ohjeistettiin, kuinka voi tilata itsellen näytteen tekstiviestillä
• Kuluttajaa pyydettiin tietyn hakusanan lisäksi lähettämään yhteystietonsa näytteen lähettämistä varten (esim. JACOBS Matti Meikäläinen, Kotikatu 2, 00100 Kaupunki)

Uskoisin, että televisiomainontaa varten valittiin erilainen malli, koska spotin aikana on varsin vähän aikaa kommunikoida kuinka tilaus tehdään. Näin ollen suoraviivainen ohje "Lähetä KAHVI numeroon 72600" toimii parhaiten (lisäohjeita toimitetaan paluuviestissä).

Järkevästi kampanjaan oli lisätty myös elementti, jolla kerättiin markkinointilupia. Rekisteröitymissivuilla oli mahdollisuus antaa markkinointilupa (opt-in). Jutusta ei selviä miten tämä toteutettiin niille, jotka osallistuivat suoraan tekstarilla, mutta paluuviestissä voitaisiin kysyä tätä lupaa.

Kaikenkaikkiaan kampanja tuotti yli 500'000 näytepyyntöä, jonka lisäksi yli 80'000 antoi luvan lähestyä jatkossa markkinointiviesteillä.

Lue koko juttu täältä.

Lukuja kännyjen nettikäytöstä

Tekesin sivuilta löytyi uutisointi projektista, jossa oli tutkittu kännykänkäyttäjien käyttötottumuksia sovellusten ja internetin käytön osalta. Tutkimus on toteutettu TTK:n MoMI-projektissa (Modeling of Mobile Internet Usage and Business). Kohderyhmä on itsessään selvästi teknisen käytön etunenässä sillä tutkimus on toteutettu puhelimeen asennetavalla tutkimussovelluksella parin kuukauden ajanjaksolla (n=1260). Tutkimussovellus sinänsä on mielenkiintoinen konsepti (tulee mieleen nettidatan keräily), tosin millä saat kuluttajat asentamaan omaan puhelimeensa sovelluksen (ellei pysty TODELLA vakuuttavasti perustelemaan, että kerätyn tiedon pohjalta saa iltselleen relevanttia viestintää).

Tuloksissa kävi ilmi, että lähes kaikki tutkimukseen osallistujat haluaisivat puhelimeensa "tietokonemaisia" ominaisuuksia (kuten?).  Huomattavasti konkreetisempaa on, että jo 40 % aktiivisesta käyttöajasta perustuu uusiin multimedia-, kartta- ja internet-sovelluksiin (näistäkin olisi kiva saada esimerkkejä).

Tuolta MoMi-projektin sivuilta en mielestäni löytänyt juuri tähän juttuun viittavaa julkaisua, mutta yhtä mielenkiintoinen, hieman vanhempi tutkimusdata oli saatavilla.

Vamos a la playa

Osallistuin eilen Tekesin Vamos-ohjelman puitteissa järjestettyyn tapahtumaan nimeltä "Mobiili markkinointi ja asiakaspalvelu 2009". Täytyy sanoa, että olin positiivisesti yllättynyt niin osallistujamäärästä kuin itse tapahtuman sisällöstä. Osallistujista vielä sen verran, että vuosien saatossa on yleensä surullisesti paikalla ollut enemmän palveluntarjoajia kuin potentiaalisia asiakkaita, nyt tilanne näytti aivan erilaiselta! Otan vapauden tulkita tämän jo jonkinlaiseksi käännekohdaksi.  Jos tapahtumasta voisi yhden lauseen yhteenvedon tehdä se olisi "Mieti tarpeesi, tavoitteesi, kohderyhmäsi...teknologiat ja ratkaisut on kyllä olemassa"

Sen lisäksi, että paikalla oli lukuisia yrityksiä esittelemässä tuotteitaan ja palveluitaan seminaarin puitteissa oli useita esityksiä, joissa käytiin konkreettisin esimerkein läpi toteutettuja ratkaisuja aloittaen yrityksen tarpeesta, itse ratkaisusta ja päättyen tuloksiin ja johtopäätöksiin. Esitysmateriaalia ei ollut vielä saatavilla Vamos-sivuilta, mutta lupaan postata linkkiä heti kun jotain on saatavilla.

Omalta osaltani tunsin piston sydämessä, kun tuotiin esille ostamisen vaikeus ja palveluntarjoajan löytäminen. Tässä ollaan ihan oikeassa, meillä on vielä työsarkaa oman myynnin ja markkinoinnin osalta...mental note...

Ja kaikille lukijoille tiedoksi: rahallista tukea on saatavilla omiiin projekteihin (allekirjoittanut väsää juuri loppuraporttia yhdestä Tekes-casesta).

Burgerikuponki...kännykässä

Jälleen tuli vastaan mielenkiintoinen kampanja, jossa on käytetty mobiilikuponkeja. Esimerkki tulee Jenkeistä ja kyseessä Arby's niminen pikaruokaketju.  Lyhykäisyydessään, kuluttajia aktivoitiin tutustumaan uuteen tuotteeseen seuraavasti:

• Tukimediassa/oissa tarjottiin mahdollisuus tilata tekstiviestillä kuponki kännykkään (ilmainen "Roastburger")
• Paluuviestissä tekstiviestikuponki
• Kuluttaja sai myös toisen viestin jossa tiedusteltiin halukkuuttaa saada jatkossa tarjouksia Arby's ketjusta (markkinointilupa/rekisteri) vastaamalla kyseiseen viestiin
• Lunastus Arby's toimipisteessä

Kyseistä markkinointikanavaa päädyttiin käyttäämään kahdesta syystä. Haluttiin mitattavuutta  a) nähdään miten tukimedia toimii => kuinka monta tilausta esim. printtimainoksesta tai kadunvarsimainoksesta tulee sekä b) voidaan seurata lunastusprosenttia sekä tarjota omalle kohderyhmälle "hauska, jännittävä ja omaperäinen (fun, exciting and original)" tapa promota uutta tuotetta. Jutussa ei valitettavasti käynyt ilmi missä medioissa kuponkitilausta viestittiin, pelkkä tilattujen kuponkien määrä  >850.  Olisi myös kiinnostanut montako rekisteröityi rekkariin.  Artikkelissa on myös kerrottu kupongin tekstisisältö. Koska kupongissa ei ollut mitään kampanja- tai uniikkikoodia niin oletan, että lunastuksia on seurattu kassaan luodulla tuotekoodilla.

Itse kaipaisin vastaavanlaisiin juttuihin hieman tarkempia tuloksia (myös odotukset vs. tulokset).

Mitattavuutta kampanjassa

Luin viime viikolla jutun Starbucks Meksikon  onnistuneesta kampanjasta (kahdessa kaupungissa), jossa käytettiin yhtenä tärkeänä elementtinä mobiilia.  Toteutuksessa on käytetty sekoitus mobiilikuponkia, sms-tilausta sekä CRM-tiedonkeruuta.  Otsikon mukaisesti haluan tässä korostaa, kuinka helppoa on mitata kampanjan eri osia.

Kuten normaalia, kampanjassa on käytetty tiettyjä medioita (postikortteja (jaettu kampuksilla, ostoskeskuksissa, myymälöissä) sekä in-store ständejä) joiden kautta on viestitty mahdollisuudesta tilata tekstiviestitse etukuponki puhelimeen. Tässä voidaan lähtökohtaisesti mitata hakusanakohtaisesti (hakusana = sana joka lähetetään) mikä media toimii. Eri medioihin voidaan luoda eri hakusanat, jotta nähdään kunkin median tuottamat tilaukset. Tilausta vastaan asiakas saa latauslinkin, jonka kautta on voinut ladata itselleen etukupongin (käytännössä kuva, joka tallennetaan puhelimeen). Toteutuksen voisi yksinkertaistaa myös niin, että tekstiviestiin lähetettäisiin vastausviestinä kuponki.

Kupongeissa on luettava, kaksiuloitteinen koodi (datamatriisi), joka luetaan paikanpäällä myymälässä. Jokainen koodi on uniikki. Kampanjan toteuttajayritys on toimittanut Starbucks-myymälöihin lukulaitteet. Itse olen Suomessa ollut toteuttamassa vastaavia kampanjoita ja lukulaitteen käyttö ja koodien lukeminen on tuntunut olevan suhteellisen nopea hahmottaa n. 15 minuutin koulutuksen pohjalta. Kyseisessä tapauksessa kuponkien lunastusprosentti on ollut huikea, lähes 60%. Tuloksien rohkaisemana kampanjointia tullaan yrityksen edustajien mukaan jatkamaan ja laajentamaan. Ensisijiaisen tärkeää näissä kampanjoissa on seuranta, mutta jos ajatusta viedään pidemmälle olisi mahtavaa saada kupongin perusteella esim. kassajärjestelmä kuponkikoodin tarkistuksen lisäksi tulkitsemaan kupongin edun esim. 10% alennuksen, kaksi yhden hinnalla, jne. Tässä on kuitenkin otettava järki käteen sillä näissä tapauksissa kustannukset usein nousevat huomattavasti sillä kyseessä on kassajärjestelmäintegraatio. Jos kuitenkin tämänkaltaiselle toiminnalle on asetettu strateginen painoarvo ja luotu pitkän aikavälin suunnitelma niin edellinen vaihtoehto on ainakin kartoituksen arvoinen asia.

Uskon, että tämän vuoden aikana tullaan Suomessakin näkemään ensimmäisiä suuremman mittakaavan mobiilikuponkiratkaisuja.

Niin, ja koko jutun Starbucks Meksiko-casesta voit lukea täältä.

Tutkittua

Asiakkuusmarkkinointiliiton ja Trainers' Housen yhteistyössä toteuttama perinteinen mobiilimarkkinoinnin ja mobiilin käyttöä mittaava Mobile Media Tracking:in tulokset julkaistiin jokunen aika sitten. Julkisesti saatavilla olevasta datasta selviää mainostajan näkökulmasta joitakin mielenkiintoisia seikkoja.

Ensinnäkin mobiilisuora on etabloitunut jo varsin vahvasti sillä n. 57% suomalaisista oli vastaanottanut suoraa kännykkäänsä (vuoden 2008 viimeisen 6 kuukauden aikana).  Ikäryhmittäin jakauma oli yllättävän tasainen, tosin suurimpana yksittäisenä ryhmänä olivat 25-34 vuotiaat (70%).  Suoran toimivuuteen ei tässä tutkimuksessa oteta kantaa. Lähiaikoina olemme Steamillä tehneet asiakkaalle muutaman hyvin kohdennetun tekstarisuoran, jossa pullrate on ollut 9-20% (eli näin monta prosenttia asiakkaista on ostanut tarjotun tuotteen).

Toisessa osiossa oli tutkittu kuluttajien aktiivisuutta osallistua kännykällä johonkin kampanjaan. Tutkimuksessa "Cross Media Reaction":ksi nimetty markkinointimuoto tarkoittaa käytännössä tekstiviestin lähettämistä esim. TV:ssä, radiossa tai printissä mainostettuun palveluun (kilpailu, palaute, yhteydenottopyyntö, tilaus, äänestys, jne.). Tämä data on mielestäni äärimmäisen tärkeä sillä tässä on mainostajan mahdollisuus saada lisäarvoa mainokselleen. Kun huomio on kertaalleen saavutettu päästään samalla aktivoimaan kuluttaja. Parhaassa tapauksessa tätä kautta päästään jopa dialogiin kuluttajan kanssa (ja tämä esimerkiksi printtimainoksen avulla!!!). Aktivoituja kontakteja voidaan sitten pyrkiä rekrytoimaan jatkuvaan vuorovaikutukseen esim. mobiilimarkkinointilupaa kysymällä. Itse tulokset paljastivat lähes kolmenkymmen prosentin osallistuneen tälläisiin kampanjoihin, naiset hieman aktiivisemmin kuin miehet.  Tässä, kuten myös mobiilisuorassa, jakauma ikäluokittain on hämmästyttävän tasainen, niin 15 vuotta kuin 55+ vuotta osallistumiset ovat yli 20% (kts. alla).

Lähde: Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry, Mobile Media Tracking 2009, joulukuu 2009

Surffaus kännyköillä ei ole merkittävästi kasvanut vuoden aikana, vastanneista n. 34% oli käynyt jollain sivustolla. Tuloksia tulkitessa täytyy korostaa kysymyksen muotoilua (Do you use internet (wap or www pages) with your mobile device's browser?/Has at least tried mobile internet). Mitä nämä luvut kertovat todellisesta "arkikäytöstä"... Lisäksi oli kyselty muutamien muiden palveluiden käytöstä (VoIP, Messenger, Social Media, Microblogs), joiden osalta ei valitettavasti ole paljon kerrottavaa.

Faktoja suomalaisten luureista

Toista kertaa julkaistu tutkimus suomalaisten käyttämistä kännyköistä kertoo Nokian edelleen dominoivan Suomen markkinoita (mm. Tietokone.fi uutisoi). Fakta on, että varsin suuri määrä laitteista on edelleen varsin perustoiminnallisuuksilla varustettuja. Hienointa koko tutkimuksessa on itse tutkimus ja siihen saatu data, jota on saatu operaattoreilta. Varsin usein nousee esiin kysymys maamme laitekannan todellisesta tilasta, joten tässä vastauksia.

Yritykset leikkaavat mainontaa - voittajana verkko- ja mobiilimainonta

Mainostajien Liiton jäsenyrityksilleen joulukuussa toteuttama Mainosbarometri-kysely osoittaa, että yritysten odotukset ovat synkentyneet huomattavasti siitä, kun kysely viimeksi tehtiin elokuussa 2008. Markkinointiviestinnän näkymiä kuluvalle vuodelle mittaava kysely paljasti lähes 50% yrityksistä leikkaavaan mainonnan menoja. Joukossa oli kuitenkin myös 8% mainontaa lisääviä. Mainonnan karsimistoimenpiteet koskettavat lähes kaikkia mediaryhmiä, tosin lisäystä oli odotettavissa panostuksissa seuraaviin mainosmuotoihin: verkko- ja mobiilimainonnan eri muodot, osoitteellinen suoramainonta ja myymälämainonta.

Lue koko uutinen osoitteessa http://www.mainostajat.fi/mliitto/sivut/Mainosbarometri2009tammi.htm

Lähde: Mainostajien Liitto (www.mainostajat.fi)

Tekstiviestikutsu lääkärille vähentää odottelua

YLE kirjoittaa (8.1.2009) että potilaiden kutsumisesta tekstiviestillä päivystävän lääkärin vastaanotolle on saatu hyviä kokemuksia Mikkelissä. Potilas voi odottaa omaa lääkärivuoroa kotona ja järjestelmä kutsuu sairaalaan noin puoli tuntia ennen arvioitua vastaanottoaikaa.

Syksyllä alkaneen kokeilun perusteella potilaan päivystyksessä viettämä aika on lyhentynyt lähes tunnilla. Viitteellisen päivystysajan puhelimella varanneet ja tekstiviestikutsun saaneet pääsevät hoitoon keskimäärin puolen tunnin odottelun jälkeen.

Jonotusaikojen lyhentyminen on huomattu myös lääkärin vastaanotolla.

- Ainakin se palaute jonka saanut päivystäviltä lääkäreiltä on se, että he kokevat työnsä hieman rauhallisempana. Potilaat eivät vähene, mutta ehkä on rauhallisempaa olla töissä, kertoo päivystyspoliklinikan ylilääkäri Afra Prokki Ylelle.

Palvelusta on siis selvästi hyötyä sekä lääkäreille että potilaille. Esimerkiksi Iltalehden web-sivuilla olevan äänestyksen mukaan 94% vastanneista pitää terveyskeskusten tekstiviestipalveluita hyödyllisinä. Aika kova prosentti mille tahansa lisäarvopalvelulle.

Uskolliset asiakkaat

Helsingin kauppakorkeakoulussa tarkastetaan 21. marraskuuta Marko Merisavon väitöskirja (Digitaalisen markkinointiviestinnän ja asiakasuskollisuuden välinen yhteys), jonka mukaan digitaalinen markkinointi parantaa asiakasuskollisuutta. Tarkemmin väitöskirja listaa, että sähköinen markkinointi tarjoaa uusia mahdollisuuksia pitää yhteyttä asiakkaisiin, palvella asiakasta, lujittaa asiakassuhdetta ja myydä lisää. Parasta asiassa on, etenkin laskusuhdanteen aikana, että samassa yhteydessä puhutaan kustannustehokkuudesta. Merisavo esittää mallin, josta selviää kuinka eri digikanavia voidaan hyödyntää asiakasuhteen rakentamisessa. Mallin lisäksi ehdolla on mittareita, joilla seurata digimarkkinoinnin onnistumista ei vain kampanjoiden osalta vaan myös asiakassuhteen lujittamisessa. Eri kanavien käytössä painotetaan myös seikkaa, että kohderyhmien sisällä on erilaisia tarpeita, jotkut ovat tyytyväisiä tarjousten vastaanottamiseen (satunnaiset asiakkaat) kun puolestaan erittäin uskolliset asiakkaat arvostavat viestinnässä tarjouksia enemmän esim. tuotetietoa, tuotteeseen liittyvää tietoa, asiakastapahtumakutsuja. jne.. Erään esimerkin mukaan, kosmetiika-alan yrityksen asiakkaista jopa 62% on käynyt tutustumassa tai ostamassa tuotteita sähköpostimarkkinnoin seurauksena.

Ei ole mikään yllätys, että tässäkin yhteydessä puhutaan viestien tarpeesta olla "personoituja, relevantteja ja asiakasta osallistavia".

Summa summarum, odotan mielenkiinnolla a) pääseväni lukemaan tarkemmin väitöskirjaa ja b) onko tällä vaikutusta yritysten markkinointipanostusten painotuksiin

Sms-hälytys: Amazon tarjoaa!

Amazon.com tarjoaa vastedes uusia palveluja, joihin linkittyy matkapuhelin. He tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta vastaanottaa "hintahälytyksiä" päivän parhaista tarjouksista (Deal of the Day). Hälytyspalveluun voi rekisteröityä Amazonin nettisivuilta tai tekstiviestitse. Ihan mukava palvelu. Hienointa on tosin, että rekisteröityneet asiakkaat (rekisteristä pitää löytyä toimitusosoite sekä luottokortin numero) voivat hankkia mainostetun tuotteen pelkästään vastaamalla tietyllä paluuviestillä ( Text 'BUYBG' to '262966' (AMAZON)) ...ja tuote saapuu kotiin postissa! Vaihtoehtoisesti kuluttaja voi surffata Amazonin mobiilisaitille (linkki hälytysviestissä) ja hoitaa sieltä tilauksen. Hälytyspalvelun voi lopettaa milloin tahansa tekstiviestikomennolla.

Lue koko tiedote.

Sms-mainonta siirtyy kuluttajatuotteisiin ja palveluihin

Tutkimusyhtiö comScoren tekemän tutkimuksen perusteella sms-mainonta on enenevässä määrin siirtymässä mobiilituotteiden (soittoäänet, kuvat, pelit) mainonnasta kuluttajatuotteisiin. Viiden suuren EU-maan (UK, Ranska, Saksa, Italia, Espanja) tuloksiin perustuva tutkimus osoitti, että eniten osuuttaan kasvattivat ruoka/elintarvikkeet, muoti/vaatetus sekä ravintolat. Kyseessä ovat siis erilaiset tarjoukset ja kupongit.

Data on todella mielenkiintoista luettavaa, koska tätä herkkua on valitettavan harvoin tarjolla. Huomiollepantavaa on myös viestien "response" eli kuinka paljon lähettettyjä etuja/tarjouksia käytettiin, yli kuuden prosentin luokkaa. Samaan aikaan sms-mainosviestin vastaanottomäärä on hieman laskenut.

Katso mielenkiintoinen taulukko täältä.

Älykoodi purkkiin

Pepsi on aloittanut Briteissä jättimäisen kampanjan, jossa n. 400 miljoonaan tölkkiin painetaan ns. QR-koodi. Kyseessä on koodi, jonka voi lukea matkapuhelimeen asennettavan ohjelmiston avulla (Pepsi-sivuston ohjeet). Kyseessä ei ole mikään uusi ja mullistava asia, mutta tässä mittakaavassa tätä ei tietääkseni ole Euroopassa tehty. Suomessa mm. Kiinteistömaailma ja Bilia ovat käyttäneet kyseistä markkinointimuotoa. Aasiassa kyseiset koodit ovat markkinoinnissa arkipäivää. Kun kuluttajalla on ohjelmisto puhelimessa matkapuhelimen kamera tunnistaa automaattisesti koodin ja ohjaa suoraan mobiilisivustolle/linkkiin, joka koodiin on määritelty. Palvelu on ihan näppärä, kun on vaan päässyt niin pitkälle, että on saanut softan ladattua puhelimeen.

Sattumoisin asian tiimoilta tapahtuu myös Suomessa. HKL on pilotoinnin perusteella tuomassa tämän talven aikana älykoodit kaikille pysäkeilleen. Personoidun älykoodin lukemalla saa pysäkkikohtaisen aikataulun automaattisesti avattua puhelimeen. Kuten aiemmassa jutussa todettiin, kuluttajan täytyy tosin ensin ladata puhelimeen ohjelmisto, jonka avulla koodin voi lukea. Nyt vain rohkeasti kokeilemaan!

Obama Mobile

Luin juuri, että Yhdysvaltojen tulevan presidentin kampanjassa käytettiin matkapuhelimia monella tavalla (kts. kirjoitus SMS-varapresidentti), etenkin nuorien äänestäjien tavoittamiseksi. Kampanjassa käytettiin bannereita operaattorin mobiilisivustolla (kyseisen operaattorin asiakaskunta on pääosin nuoria) sekä hakupalvelun (vrt Fonecta) tekstiviestimainontaa, jossa ohjattiin lähettämään rekisteröitymisviesti kampanjapalveluun. Palveluun rekisteröityneet saivat kännykkään tietoa missä paikoissa pääsee ennakkoäänestämään ja näin ollen välttämämään pahimmat jonot itse vaalipäivänä.

On hienoa lukea, että koko kampanja perustui Obaman organisaation asettaamaan mediastrategiaan ennakoäänestäjien osalta vaankieliosavaltioissa. Tämän pohjalta päädyttiin käyttämään matkapuhelinta....loistavaa!!! Mobiilikampanjan hoitanut Quattro kommentoi vielä kampanjaa, jossa todettiin netin olleen vielä dominoiva, mutta tulevaisuudessa (neljän vuoden päästä, seuraavissa presidentinvaaleissa) matkapuhelin tulee olemaan olennainen osa kampanjointia. Samoin todettiin jokaisen vakavasti otettavan poliitikon strategian sisältävän mobiilielementin.

Lue artikkeli täältä.

Kirjoitin aikaisemmin, kuinka Obaman kampanjassa käytettiin ansiokkaasti tekstiviestiä informaatiokanavana. Lisäksi tarjolla on soittoääniä ja taustakuvia. Sen jälkeen tarjolle ovat tulleet myös mobiilisivut sekä iPhone softa, ja tietenkin Barry käyttää myös Twitteriä :-)

Suhdanteet ja markkinointi

Arvopaperi uutisoi nettisivuillaan vastikään FT:n (Financial Timesin) kertoneen laskusuhdanteen iskevän lujasti matkapuhelinmainontaan.  Haluan varta vasten lainata tähän otteen artikkelista:

"Epävarmoina aikoina yhtiöt sijoittavat markkinointirahansa mieluummin televisio- ja internet-mainontaan."

Eli pitäisikö tästä ymmärtää, että itseisarvo markkinoinnin onnistumiselle on tv:n ja netin käyttö...hmmm...uskallan reilusti olla eri mieltä. Lisäksi haluan tarttua myös mieliaiheeseeni terminologiaan. Jutussa puhutaan matkapuhelinmainonnasta ja samaan hengenvetoon puolestaan markkinoinnista. Matkapuhelinmainonta on vain pieni osa siitä miten mobiilia kanavaa voi hyödyntää. Tarkkaan mietittynä, tavoitteet kirkkaasti mielessä, matkapuhelin voi toimia erittäin tehokkaana, myös kustannustehokkaana, välineenä markkinointiviestinnässä ja kuluttajan aktivoijana perinteisessä mediassa.

Laskusuhdanteen ja markkinoinnin leikkaamisen asiayhteyttä käsitteli myös toinen FT:n artikkeli, jossa kerrottiin DDB:n kampanjasta UK:ssa. Lyhyesti: fiksut panostavat markkinointiin silloin kun on vaikeinta.

Suuri Suomalainen Mobiilisivusto

Vastikään YLE uutisoi mitä toukokuussa lanseeratulle yle.mobi sivustolle kuuluu...ja itseasissa aika hyvää. Pekingin olympialaisten siivittämäna etenkin elokuun luvut antavat osviittaa siitä, että mobiilisivustot vastaavat käyttäjien tarpeisiin (n. miljoona sivulatausta). Uskaltaisin väittää, että kyseiset sivut ovat tällä hetkellä Suomen Suurin Mobiilisivusto!

Sivuilla tulevat esiin myös palvelut, joita tähän asti on totuttu näkemään vain perinteisessä nettimaailmassa kuten podcastit ja videostreaming. Kannattaa käydä tutustumassa.

Hieman eri näkökulmasta asiaa tarkasteli Tietokone-lehti Tero Lehdon toimesta.

Luvaton mobiilimarkkinointi ei kannata

Digitoday kirjoittaa artikkelissaan kuinka Timberland joutuu maksamaan miljoonasakot roskatekstauksesta. Luvatta lähetetyistä tekstareista vaateyhtiö joutuu maksamaan 150 dollaria korvauksia jokaiselle viestien vastaanottajalle.

Tässä siis taas käytännön esimerkki siitä kuinka mobiilimarkkinointia ei tulisi harjoittaa. Ahneus kostautuu kuitenkin ennemmin tai myöhemmin.

Koko artikkeli on luettavissa Digitodayn sivuilla.

SMS-varapresidentti

Rapakon takana Obaman vaaliorganisaatio toteutti alkusyksystä ehkä kaikkein aikojen suurimman tekstiviestikampanjan. Halukkaille tarjottiin mahdollisuus rekisteröityä ennakkolistalle, joka oli oikeutettu saamaan tekstiviestitse tiedon Obaman valitsemasta varapresidenttikandidaatista heti kun se oli mahdollista (korostaa kännykän voimaa aika- ja paikkariippumattomana kanavana!). Palveluun rekisteröityi käsittämätön 2,9 miljoonaa käyttäjää. Kuten Tietokone-lehti asiaa uutisoi, kertaluonteisena arvioitu lasku viesteistä (n. EUR 190'000) tuntuu kovalta, mutta mediakohu on ollut valtaisa...erityisesti mielenkiintoinen komentti oli "Lisäksi tekstiviestikampanja loi imagoa modernista johtajasta".

Rekisteröityneille henkilöille on samassa yhteydessä informoitu, että heille voidaan lähettää tietoa kampanjasta ja kyseisen henkilön postinumeroalueen tapahtumista. Obaman koneistollakäytössään todella tehokas suoramarkkinointityökalu!!! Barack Obaman sivuilla on tarjolla myös erilaisia uutisryhmiä sekä todellisille faneille myös taustakuvia

Mielestäni jälleen hieno esimerkki hyvästä tekstarikamppiksesta. Tutkimusyhtiö Nielsen jakaa mielipiteeni :-)

Mobiilibannereiden teho Suomessa mitataan

Suomen mittakaavalla laajin koskaan tehty tutkimus mobiilibannereiden toimivuudesta käynnistyi 15.9.2008. Kuukauden aikana tullaan mittaamaan 12 mainostajan bannereiden klikkauksia kolmen operaattorin (DNA, Elisa ja Sonera) mobiiliportaaleissa. Operaattorit ovat antaneet pilotin käyttöön portaaleistaan kaikkiaan 1,4 miljoonaa mainosnäyttöä noin 400.000 eri kävijän katsottavaksi kuukauden aikana. Hankkeen tarkoituksena on mitata mobiilibannereiden toimivuutta sekä sitä miten hyödylliseksi mainostajat sen kokevat. Odotamme mielenkiinnolla tuloksia, jotka julkistetaan tammikuussa 2009.

Itse projektin käynnisti FiCom (Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto) ja toteutuksesta vastaavat More Mobile Relations Finland Oy sekä Idean Oy.

Lue koko uutinen.

Mobiili asiakkuusviestintä. NYT!

Tervetuloa päivittämään tietosi mobiilista asiakkuusviestinnästä Steam Communications Oy:n järjestämään seminaariin! Tarjolla on lähes kymmenen vuoden kokemuksella parasta ja ajankohtaisinta tietoa tästä tehokkaasta, vuorovaikutteisesta markkinointikanavasta.

Pääpuhujana Matti Leppäniemi, KTT, Oulun yliopisto, taloustieteiden tiedekunta, markkinoinnin laitos.

Lisäksi esittelemme toteutettuja caseja, caseja ja caseja tuloksineen ja haasteineen.

Katso seminaarikutsu täältä!

Näin länsinaapurissa

Kesäkuun lopussa kerroin väitöskirjasta kännykkämarkkinointiin liittyen, ja siinä yhteydessä kävi ilmi, että naiset ovat Suomessa ahkerampia mobiilipalveluiden käyttäjiä kuin miehet. Operaattori Telenorin teetättämässä tutkimuksessa Ruotsissa on tullut ilmi samansuuntaisia tuloksia. Tutkimuslaitos SIFO Research Internationalin toteuttamassa tutkimuksessa kävi ilmi, että naiset olivat omasta mielestään huomattavasti tietoisempia niistä palveluista, joita heillä on mahdollisuus käyttää kännykän kautta. Esimerkiksi nettisurffaukseen oli kyselyyn osallistuneista naisista kännykkää käyttänyt 24 prosenttia, kun miehet puolestaan pääsivät noin puoleen tästä. Tutkimuksen otos oli 3930 henkilöä (alkuperäinen lehdistötiedote (på svenska)).

Tämä on jo toinen indikaattori lyhyen ajan sisällä, joka viittaisi siihen, että erityisesti naiset ovat otollinen kohderyhmä kännykkäpalveluille...ja kaikenlisäksi 36-45 vuotiaat!!!

Kännykkänetti vakavoituu

Netin yleisiä standardeja luova järjestö World Wide Web Consortium (W3C) on julkaissut kännykkänetin toteuttajille ohjeistuksen (kulkee nimikkeellä Mobile Web Best Practices 1.0). Kun edellämainittu organisaatio onnistuu näin tekemään on kännykkänetillä askelta paremmat edellytykset kasvattaa suosiotaan käyttäjien keskuudessa ja tätä kautta luonnollisesti ruokkimaan myös markkinointitahojen kiinnostusta tähän kanavaan. Standardoinnin avulla taklataan moninaisen laitekirjon asettamia haasteita ja osoitetaan sivurakentajille oikea ohjelmointikieli, jota tulee käyttää.

Yksi asia, joka täytyy vielä taklata erikseen on paljon keskustelua herättänyt mainonnan seuranta. Olisikohan Suomen IABsta ottamaan aktiivista roolia?

Täällä vielä julkaisun kirvoittamia kommentteja eri tahoilta.

Kännykällä kalaan

Helsingin Sanomat uutisoi tänään uudesta palvelusta, jolla voi tilata itselleen kalastusluvan matkapuhelimeen. Palvelu kattaa suositut huvikalastusalueet. Aluekohtaiset tilausohjeet löydät täältä. Samaiset ohjeet löytyvät myös kylteistä maastossa.

Kalastuslupa tilataan soittamalla 0600-alkuiseen palvelunumeroon, lupamaksu veloitetaan puhelinlaskulla. Itse kalastuslupa toimitetaan tekstiviestinä matkapuhelimeen. Oletettavasti (ei selviä ohjesivuilta) jokaisessa viestissä on jonkinlainen uniikki tunnistuskoodi, jotta viestiä ei voi vapaasti lähetellä eteenpäin.

Hienoa nähdä tälläisiä innovatiivisia hyötypalveluja!!!

Ja eikun kalaonnea...

Mobiilimarkkinointi puree naiseen

Otsikkoni on suora lainaus Markkinointi&Mainonta lehden nettisivuilla uutisoiduista väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimuksen on tehnyt Oulun yliopistolla vaikuttava Matti Leppäniemi. Seuraava on on siis FAKTAA (!), usko tai älä:

• Innokkaimmin tekstiviestikampanjoihin osallistuvat 36-45 vuotiaat


• Naiset osallistuvat tekstiviesteillä kampanjoihin ja tv-ohjelmiin huomattavasti miehiä aktiivisemmin

Lisäksi tutkimus osoittaa, että mobiilimarkkinointiin liittetyt väärät uskomukset hidastavat sen omaksumista Suomessa. Eli palvelutarjoajien täytyy ottaa luu käteen ja oikaista tämä asia! Kyseisen median interaktiiviset elementit jäävät myös usein hyödyntämättä.

Leppäniemen tuotos tarjoaa työkaluja mobiilin toimintaympäristön ymmärtämiseen sekä kuinka mobiilimedia voidaan sitoa osaksi markkinointistrategiaa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös eri toimijoiden rooleja mobiilissa ekosysteemissä ja kuvataan yksityiskohtaisesti toimenpiteet, joilla mobiilimedia integroidaan osaksi yritysten markkinointitoimintoja. Suotta ei MMA (Mobile Marketing Association) palkinnut Leppäniemeä ja Heikki Karjaluotoa viime vuonna heidän tekemästään tutkimustyöstä mobiilimarkkinoinnin saralla.
Huhu kertoo että Leppäniemi olisi loppuvuodesta saapumassa Oulusta Helsinkiin esiintymään aiheesta :-)

Teleforum tutkii

Helsingin Sanomat uutisoi eilen Teleforumin (puhelinpalveluiden tuottajien edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö) teettämän tutkimuksen tuloksia. Taloustutkimuksella teetetyssä tutkimuksessa kartoitettiin liittymiin kytkettyjä puhelu-ja tekstiviestiestoja. Lähtökohtaisesti olisin toivonut tarkkuutta terminologiaan, jota tekstissä käytettiin. Artikkelissa puhutaan palveluestoista. Jos googlaat sanan palvelunesto niin voit olla varma, että yksikään tulos ei liity puheluestoihin vaan hakkereihin ja DoS-hyökkäyksiin...

Sitten itse tuloksista. Huomattavaa on, että ilmeisesti (minulle jäi hieman epäselväksi tuo kokonaismäärä) suuressa osassa suomalaisista liittymistä on puhelu-ja/tai tekstiviestiesto. Edellä mainittuja estoja on hyvin monenlaisia, joten mielestäni ei ole oikein jäädä valittelemaan, että kohta ei voida enää tarjota mitään palveluita kuin kaikilla on estot, vaan yhdessä tuumin operaattoreiden, etujärjestön ja palveluntarjoajien taholta informoidaan kuluttajia paremmin eri vaihtoehdoista. Erityisen tärkeää on kohdentaa tämä tiedon jalkautuminen suuriin yrityksiin niille henkilöille, jotka vastaavat yrityksen liittymistä. Jos saamme markkinoille tarpeeksi hyviä ja kiinnostavia palveluita, etenkin hyötypalveluita (16xxx numerot), jossa kuluttaja ei maksa/maksaa normaalin tekstiviestin on myös kiinnostusta poistaa tälläinen mahdollinen esto. Itse liputan vahvasti erilaisten hyötypalveluiden puolesta, tästä esimerkkinä vaikka Paperikeräyksen täyden säiliön ilmianto-palvelu

Terveisiä NYC:stä

Mobiilimarkkinoinnin kattojärjestö Mobile Marketing Association (MMA) tutki tällä viikolla New Yorkissa järjestettävässä Mobile Marketing Forum-konferenssissa tuntemuksia mobiilimarkkoinnin tilasta. Kyselyyn osallistui edustajia mm. mainostoimistoista, sisällönjakeluyrityksistä, palveluntarjoajilta, viestinvälitysintegraatoreilta ja operaattoreilta. Kyselyyn vastasi 129 osallistujaa ja tutkimuksen suoritti Motricity. Tuloksista kävi ilmi, että alaa verrataan internetin alkupäiviin (onko tämä hyvä vai huono?!?). Panostukset mobiilimarkkinointiin ja -mainostamiseen ovat vielä pienet, tosin potentiaalia on hurjasti. Alla yhteenvetona tuloksia:

• 40 % mainostoimistoista ilmoittaa tänä päivänä allokoivansa kampanjoissa alle 2 % mobiilielementteihin, tosin kolmasosa ilmoittaa kasvattavansa tätä osuutta yli 25 % ensi vuoden aikana

• 71 % sisällönjakeluyrityksistä ja 58 % palveluntarjoajista totesi, että mainostajat eivät panosta mobiilimarkkinointiin ja -mainontaan, koska kanava on vielä kehittymätön

• 31 % operaattoreista kertoi etsivänsä lisää tietoa toimintaympäristöstä (mobile ecosystem, tälle ei ole hyvää käännöstä), jotka määrittävät strategian, jolla mobiilimarkkinointikampanjoita toteutetaan

• 49 % sisällönjakeluyrityksistä ja 36 % viestinvälitysintegraattoreista sanoivat, että kohdennus ja demograafiset tekijät ovat kriittisimmät tekijät onnistuneelle mobiilimarkkinointikampanjalle

• 23 % operaattoreista sanoivat, että heidän mielestään sisällön räätälöinti ja personointi ovat avaintekijä mobiilimarkkinoinnin kasvulle

• 48 % mainostoimistoista ilmoitti, että opt-in (lupa) sekä rekisteröityminen ovat tärkein tekijä kun mitataan investoinnin tuottoa (ROI)

Osittain täysin päivänselviä juttuja, osin ihan niitänäitä. Fakta on, että yritysten, jotka kyseisiä palveluita tarjoavat täytyy pystyä kommunikoimaan erittäin hyvin mitä ongelmia mobiilimarkkinoinnin, tai paremminkin mobiiliviestinnän, avulla voidaan ratkaista ja miten niitä mitataan.

Koska alkuosa tästä jutusta on käännetty englannista ja osa terminologiasta saattaa olla ontuvaa ja vaikea ymmärtää, tässä vielä linkki alkuperäiseen pressijulkaisuun.

Kännyköiden ihmemaa

Toissa viikolla uutisoitiin useassa mediassa tutkimuksesta, jonka tuloksena selvisi mm. Suomen yleisimmät käytössä olevat kännykkämallit. Tutkimus merkkaa yhtä virstanpylvästä Suomessa sillä operaattorit ovat ennen luovuttaneet tätä tietoa hyvin huonosti. Valitettavasti faktat osoittavat, että Suomessa suosituimmat mallit ovat "vanhoja" ja halvimpia malleja (Nokia 3310, Nokia 1100, Nokia 1600), mikä ei puolestaan hurjasti rohkaise palveluntarjoajia tuottamaan moderneja ja innovatiisia palveluja, jotka hyödyntävät laitteiden uusia ominaisuuksia. Noh, suomalaiset ovat ainakin patriootteja sillä ensimmäinen ei-Nokialainen laite löytyy sijalta 57 ja Nokian markkinaosuus on 86%!!!

Kännyköiden käyttö dataliikenteessä on noussut sekä käyttäjämäärissä että siirrettävän datan määrän osalta. Tutkimus osoittaa, että valtaosa dataliikenteestä käytetään kuitenkin tietokoneiden yhteydessä eli kännykkää käytetään yhteysvälineenä, ei selausvälineenä (sähköpostit, nettiselaus).

Tutkimusdatan joukossa on tosin listattu myös suosituimmat mobiilinettisaitit, joten edistykselliset mainostajat HUOMIO! Lue tutkimusraportti täältä.

Pyhä tekstiviesti!

Mobiilimarkkinointi mielletään valitettavan usein edelleen pelkästään tekstiviestitse lähetettäviksi mainoksiksi. Sen lisäksi, että mobiilissa on paljon muita mahdollisuuksia kuin vain sms, tarjoaa mobiiliympäristö viestintää monessa eri muodossa: palaute, aktivointi (kilpailu, äänestys, jne.), tiedottaminen, tarjoukset (opt-in), jaeltava sisältö (kuvat, videot, jne.), sivustot, sovellukset (laskurit, oppaat, jne.). Hyvä, luova esimerkki on kirkon avaama tekstiviestipalvelu nuorille. Ei varsinaisesti mitään rakettitiedettä, mutta toimivaa, kaksisuuntaista viestintää valitussa kohderyhmässä. Lue Hesarin uutinen.

Kännykkä maksuvälineenä

Sen verran kiinnostava kommentti tuli bongattua Hesarin verkkosivuilta, että pakko mainita...vaikkei se suoranaisesti mobiilimarkkinointiin liity. Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Harry Leinonen arvioi matkapuhelimen roolin maksuvälineenä, erityisesti matka- ja pääsylippuostoissa, lisääntyvän merkittävästi.

Lukuja mobiilikupongeista

Juniper Research on julkaissut arvioita mobiilikuponkien käyttömääristä vuoteen 2011 mennessä. Kolme miljardia kuponkia kuullostaa paljolta, tosin en osaa suhteuttaa tätä nykyisiin jaettavien, perinteisten kuponkien määrän. Uutisessa ei valitettavasit mainita onko kyseessä globaali luku, mutta oletan näin, sillä Juniper tarjoaa nimenomaan kv. tutkimuksia. Lyhyt uutinen niputtaa nätisti mobiilikuponkien edut, mutta ottaa asiallisesti kantaa myös konseptiin liittyviin haasteisiin. Lue koko juttu täältä.

Tutkittua mobiilimarkkinoinnista

Tässä pieni otos tänään silmään osuneesta artikkelista:

"Forrester claims that SMS is the most effective form of marketing because of the way people use their handsets, saying “text messaging is more likely to be successful than mechanisms involving mobile data, including couponing and [two-dimensional bar] codes”. The recommendation is to combine text messaging with out-of-home, or things like send-to-a-friend messages and referral incentives."

Eli ne, jotka eivät vielä ole ottaneet mobiilia täydentämään markkinoitimixiään, rohkeasti mukaan! Ainakaan se ei voi olla kuluista kiinni...

Aktivoivaa mobiilimarkkinointia

Luin juuri mielenkiintoisen casen, josta käytettiin termiä "Mobile Barcode-Image Marketing". Perusajatus on sama, jota Kiinteistömaailma käyttää. Lataamalla puhelimeen pienen ohjelmiston (monet eivät tiedä tätä, mutta valtaosassa uusista puhelimista (ainakin Nokia) tämä ohjelmisto on esiasennettuna) käyttäjä voi napata kuvan koodista, jolloin puhelin lähtee avaamaan kyseisen koodin taakse laitettua linkkiä. Mainitsemani casen takana on kuitenkin hongkongilainen MyClick-niminen yritys. He ovat kehittäneet idesta oman version, jossa riittää, että yrityksen logon ympärillä on heidän teknologiaansa tukeva "kehys". Kuluttajat siis nappaavat kuva yrityksen logosta (lehdessä, tv:ssä, bussipysäkillä, jne.), joka ohjaa heidät kampanjasivulle. Minusta ajatus on hyvä, käytännössä tarvitaan vain paljon laitteita, jossa tuo softa on valmiina JA ihmisiä kannustetaan käyttämään sitä. Kuvaamissani palveluissa on vielä yksi toinen "mutta", joka liittyy kustannuksiin. Kun linkkeihin ohjataan liittymän dataliikenteen kautta niin kuka on valmis maksamaan siitä, että näkee mainoksen...ehkäpä flat rate liittymät ratkaisevat tämän, mene ja tiedä.

Eniten minua liikutti case esimerkin kannustin. Esimerkkinä oli Pepsi, joka kampanjassaan Kiinassa kannustaa ihmisiä luomaan "makeimman" profiilin johonkin Kiinan kuudesta suurimmasta portaalista. Ymmärtääkseni voittaja saa naamansa kesällä myyntiin tulevan kesäolympialaisten erikois-Pepsitölkin kylkeen...

Vihdoin kättäpidempää

Suurella kohulla lanseerattu mainosrahoitteinen operaattori Blyk on vihdoin tuonut julkisuuteen ensimmäisiä tuloksia kampanjoistaan. Tuloksia voi itse käydä katsomassa heidän blogissaan. Nuo vastausprosentit ovat kyllä kovaa luokkaa, tässä nousee esiin mobiilin vahvuus kanavana.

Omasta mielestäni haluaisin nostaa tässä esiin kaksi asiaa. Ensinnäkin jokaisessa kampanjassa on käyty monenkin askeleen dialogi asiakkaan kanssa. Matkapuhelimista puhuttaessa (etenkin mobiilisurffauksen kohdalla) on usein torjuttu ajatus monesta klikistä, "kun se pudottaa käyttäjiä jo netissäkin". Tarjolla olevassa materiaalissa kuitenkin on faktaa siitä, että klikkien (jos niiitä nyt vapaasti näiksi saisi kutsua kun Nokiakin haluaisi puhelimistaan puhuttavan multimediatietokoneina) määrä ei ole itseisarvo jos tuote on kiinnostava. Toinen asia, joka korostui oli MMS:än käyttö lähes jokaisessa kampanjassa. Ei sinänsä yllättävää, kun kyseessä on arvokkaita brändejä, mutta Suomessa niiden käyttö markkinoinnissa on ollut vielä varsin vähäistä. Meillä Pohjolassa kyse ei ole ainoastaan laiteasetuksista ja viestin yhteensopivuusongelmista itse puhelimeen, kyse on myös hinnoittelusta. Toistaiseksi on vaikea perustellusti myydä MMS-kampanjaa jos viestien yksikköhinta on SMS:ään verrattuna 4-5 kertainen (ja samaan aikaan kuluttaja voi lähettää viestejä parhaimmillaan, joillakin senteillä). Pitäisin varmaan lobata tämä homma kohdalleen :-)

Lopuksi vielä havainto tämän vuoden Mainosbarometrista (Mainostajien Liiton vuosittainen tutkimus mainonnan trendeistä ja ilmapiiristä). Mobiilimarkkinointi on tutkimuksen mukaan kasvavan kysynnän kohteena. Lisää teemasta täältä (kohdasta Tutkimukset ja barometrit)

Kännykkämainonta yllättää määrällä ja reaktioilla

Tietokone-lehti kirjoittaa Tutkimusyhtiö Nielsenin tekemästä mobiilimarkkinointitutkimuksesta seuraavasti:

Tutkimusyhtiö Nielsenin tuoreet luvut mobiilimainonnasta ovat yllättävää luettavaa. Mobiilimainonta on tietenkin kovassa kasvussa. Myös käyttäjien reaktio on mielenkiintoinen. Mainokset eivät mene ohi, vaan valtaosa käyttäjistä näyttää reagoivan ja jopa vastaavan mainoksiin.

Nielsenin tuoreiden lukujen mukaan 23 prosenttia yhdysvaltalaisista on viimeisen kuukauden aikana nähnyt matkapuhelinmainontaa.

Prosentti on melkoinen, sillä käytännössä se merkitsee noin 58 miljoonan ihmisen nähneen viime kuussa kännykkämainoksia. Viime vuoden lopulla mobiilimainontaa näki 42 miljoonaa ihmistä Yhdysvalloissa, joten kasvu on melkoista.

Yli neljännes vastasi mainoksiin tekstiviestillä

Nielsen kertoo, että 51 prosenttia käyttäjistä reagoi jotenkin mainoksiin. Jopa 26 prosenttia oli lähettänyt takaisin tekstiviestin mainoksen aktivoimana. 9 prosenttia oli klikannut jotain mainoslinkkiä esimerkiksi nettiselaimen kautta.

Nielsenin mukaan 32 prosenttia käyttäjistä oli sitä mieltä, että he ottaisivat mielellään vastaan mainoksia, jos ne alentaisivat puheluiden kuukausikustannuksia.

Lähde: Tietokone.fi

Mobiilimainonnalle pelisäännöt

Kasvavan mobiilimarkkinoinnin tueksi on Suomen Asiakkuusmarkkinointiliiton (ASML) johdolla valmisteltu kattavat pelisäännöt. Ohjeistusta on valmisteltu yhteistyössä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:n ja Teleforum ry:n kanssa. Kuluttajavirasto ja Tietosuojavaltuutetun toimisto kommentoivat työtä sen valmistelun aikana. Ohjeisto sisältää eri aihealueita, joissa on ohjeistuksen lisäksi linkkejä asiaa koskeviin lakeihin ja viranomaisohjeisiin. (Lähde: ASML)

Linkki ohjeistukseen

Blik-blik

Nyt se sitten tapahtui, eli paljon puhuttu uusi mainosrahoitteinen mobiilioperaattori Blyk on aloittanut toimintansa Isossa Britanniassa. Kuluttajille konsepti on ehkäpä lievähkö pettymys, sillä tarjolla on ilmaiseksi "vain" 43 minuuttia puheaikaa ja 217 tekstaria kuussa. Siitä ylimenevästä osasta on maksettava normaalisti. Sitäpaitsi palettia tarjotaan vain 16-24 -vuotiaille.

Mainostajan näkökulmasta Blyk ei myöskään tarjoa mitään maata mullistavaa, vaan homma ainakin aloitetaan perinteisellä SMS- ja MMS-suoralla ja käyttäjien lähettämien SMS-viestien lopussa olevilla Blyk-tageilla (mainoshännät). Tosin uusia mainosmuotoja on varmasti kehitteillä, ja niitä tullaan lisäämään ajan myötä.

Saadakseen ilmaiset puheet ja tekstarit, on käyttäjien mm. suostuttava vastaanottamaan korkeintaan 6 mainosviestiä päivässä. Tässä on pakko sanoa että mainostajana en haluaisi olla se päivän kuudes (tai edes viides), ja kuluttajana en haluaisi vastaanottaa edes sitä kolmatta viestiä päivässä. Yhtälö vaikuttaa jotenkin kovin hankalalta.

Blyk on kuitenkin onnistunut halimaan kasaan todella merkittäviä ennakkoluulottomia mainostajia (esim. Buena Vista, L'Oréal, Coca Cola, Adidas jne.), joten mainostajien osalta puitteet hyvälle businekselle ovat kunnossa. Nähtäväksi kuitenkin jää kuinka hyvin kuluttajat omaksuvat tämän uuden operaattorimallin. Tästä riippuu myös kuinka agressiivisesti kilpailevat operaattorit tuovat markkinoille samankaltaisia liittymiä.

Summa summarum Blyk on kuitenkin tervetullut piristyruiske mobiilimarkkinoinnin rintamalle. Myös muut isot tahot kuten Nokia (ostamalla jenkkiläisen mobiilimarkkinointifirman Enpocketin) ovat osoittaneet kiinnostustaan mobiilimarkkinointiin, joten eiköhän mobiilista vihdoinkin (ja taas) ole tulossa ihan varteenotettava mainosmuoto myös mainostajien valtavirrassa. Kasvuvaraa (ainakin Suomessa) tuntuu olevan yllin kyllin.

Ilmaista mobiilisuoraa

Haluaako yrityksesi kokeilla tekstiviestisuoramarkkinointia 20 000 kuluttajalle? Nyt se kannattaa tehdä, sillä Steam Communications Oy tarjoaa mainostajalle ainutlaatuisen mahdollisuuden kokeilla mobiilisuoramarkkinointia täysin ilmaiseksi. Yritys tarjoaa joka viikko veloituksetta noin 20 000 mobiilisuoramarkkinointiluvan antanutta kontaktia, joille mainostaja voi lähettää viestinsä. Kannattaa olla nopea sillä paikka on tarjolla maksimissaan kahdelle mainostajalle / viikko. Kampanja on voimassa 24.9. - 30.11.2007.
Jos kiinnostuit, ota yhteyttä:
Lasse Lohikoski
050-581 9595
etunimi.sukunimi (a) steam.fi

Mikä on mobiililippu?

Tekstiviestilippu, kännykkälippu tai mobiililippu... monia eri kutsumanimiä mutta tarkoitus ja ajatus on sama: matkapuhelimeen toimitettava lippu. Useille tämä toimintaperiaate on tuttu jo HKL:n (Helsingin Kaupunkin Liikennelaitos) tekstiviestilipun tiimoilta. HKL:n tekstiviesteillä ostettava ja tekstiviestinä puhelimeen toimitettavaa matkalippuahan on käytetty jo miljoonia kertoja raitiovaunuissa, metroissa ja jopa junaliikenteessä.

Me täällä Steam Communications Oy:ssä olemme nyt tuomassa käyttöön hivenen toisenlaista mobiilippua minkä vuoksi haluammekin kertoa siitä hiukan enemmän:

Mobiililippu pääsylippuna

Paperisen pääsylipun sijaan lippua ostava kuluttaja voi valita, useimmiten lippuja myyvässä nettikaupassa, mobiililipun. Tällöin pääsylippu toimitetaan kuluttajan puhelimeen jota näyttämällä pääsee lipun oikeuttamaan tapahtumaan.

Toimitustapa

Ensin puhelimeen lähetetään tekstiviestinä info-viesti missä kerrotaan tapahtuman perustiedot, tarkistusnumero sekä kohta tapahtuvasta pääsylipun toimituksesta. Tämän jälkeen, useimmiten välittömästi info-viestin jälkeen, puhelimeen kolahtaa uusi viesti joka on varsinainen pääsylippu. Näppärää, eikö totta? Mikäli haluat kokeilla miltä tämä mobiililippu näyttää niin lähetä tekstiviesti PILETTI numeroon 16232 ja saat puhelimeesi esimerkkilipun. PILETTI-viestin lähettäminen maksaa normaalin tekstiviestin hinnan mutta saatamme lähettää esimerkkilipun kokeilijoille jatkossa lisätietoja, kyselyitä tai etuja tekstiviestitse.

Lipputekniikka

Mobiililippu toimitetaan ns. Nokia-kuvaviestinä. Jotkut muistanevatkin tämän viestimuodon ajoilta ennen värillisiä taustakuvia? Kuvaviesti koostuu 3-5:stä tekstiviestistä mistä syystä näin välitettävä kuva ja teksti näkyvät lähes kaikissa puhelimissa. Mobiilipussa on neliön tai suorakaiteen muotoinen valkoinen laatikko joka on epäsäännöllisesti täytetty mustilla pienillä nelikulmioilla. Tämä on datamatriisi eli ns. 2D-viivakoodi. Muuten samanlainen kuin tavallinenkin viivakoodi paitsi viivojen sijaan on mustia täpliä. 2D-viivakoodin lisäksi lipussa on tekstitietoa kuten tarkistusnumero, tapahtumatietoja, paikkatietoja jne.

Lipun tarkistaminen

Saapuessasi tilaisuuteen mobiililippusi luetaan matkapuhelimesi näytöltä samaan tapaan kuin vaikkapa kaupassa luetaan maitopurkin kyljestä viivakoodi. Lukuvaiheessa tarkistetaan reaaliaikaisesti lipun käyttökelpoisuus eli onko lippu tarkoitettu juuri kyseiseen tapahtumaan ja ettei sitä ole vielä käytetty. Lipun lukeminen voi tapahtua mitä erilaisemmilla laitteilla: kämmentietokoneilla, R-kioskeilta tutuilla viivakoodinlukulaitteilla tai muilla eri näköisillä vimpaimilla. Mikäli jostakin syystä 2D-viivakoodia ei voida lukea suoraan näytöltä niin lipuntarkistaja näppäilee lipussa olevan tarkistusnumeron manuaalisesti tarkistamista varten.

Miksi kaksi viestiä (info-viesti ja mobiililippu)?

Suurin osa matkapuhelimista pystyy näyttämään puhelimeen lähetetyn mobiililipun mutta käytössä on vielä sellaisiakin, vanhoja matkapuhelimia jotka eivät kykene näyttämään kuvaviestejä tai eivät tue Nokia-kuvaviestimuotoa. Tästä syystä onkin tärkeää että mobiililipun halunnut saa lippunsa puhelimeen ja pääsee haluamaansa tilaisuuteen. Tässä tapauksessa lipun tarkistaja haluaa nähdä ennen lippua puhelimeen lähetetyn info-viestin ja siinä olevan tarkistusnumeron lipun tarkistamista varten.

Kadotin mobiililippuni – apua!

Mikäli vahingossa poistit mobiililippusi puhelimesta, älä huoli! Lipun myynyt taho voi lähettää sinulle lippusi uudestaan käden käänteessä. Lähiaikoina avautuu myös palvelu mistä maksullisella tekstiviestillä saat automaattisesti viimeisimmän käyttämättömän lippusi.

Paperilippu verrattuna mobiililippuun

Molemmat lippumuodot toimivat täysin samoin: saat lipun joka oikeuttaa sisäänpääsyyn tilaisuuteen. Voit myös, ellei lippu ole personoitu nimelläsi tai muilla tiedoillasi, antaa mobiililippusi kaverillesi kuten paperilipunkin yksinkertaisesti lähettämällä sen eteenpäin puhelimestasi. Turha kuitenkaan toivoa että lähettämällä lippua sinne sun tänne kaverisi saisivat ilmaisen sisäänpääsyn sillä mobiililiput, kuten useimmat paperiliputkin, tarkistetaan sisäänpääsyn yhteydessä reaaliaikaisesti ja lipun käyttämisen jälkeen se mitätöityy.

Tarjouskupongit paperilta puhelimeen

Brittein saarten katukuvaan kiinteästi kuuluva Borders-kirjakauppaketju on perinteisesti lähettänyt kerran kuukaudessa erikoistarjouksin varustetun uutiskirjeensä lähes puoleen miljoonaan sähköpostiosoitteeseen. Uutiskirjeen tarjouksia hyödyntäneet ovat joutuneet tulostamaan kirjeen tarjouskupongit ja kiikuttamaan ne myymälään hyödyntääkseen näitä erikoistarjouksia.

Toukokuussa Borders kokeili ensimmäistä kertaa tapaa missä viivakoodilla varustettu tarjouskuponki lähetettiin sähköpostin sijaan matkapuhelimeen. Tulokset olivat enemmänkin kuin tyydyttäviä: kuponkien käyttöaste nousi 19 %:n ja olivat näin kaksinkertaiset verrattuna tulostettuihin kuponkeihin. (via MobiAD Network)

Mobiilisisältöpalvelut Suomessa 2006

Idean Enterprises Oy:n analyytikkojen Kalle Snellmanin ja Camilla Magnussonin kirjoittama raportti Suomen mobiilisisältöpalveluista antaa positiivisen kuvan mobiilimarkkinoiden ja etenkin mobiilimarkkinoinnin kehityksestä. Raportin pääpointteja ovat:

• Mobiilimarkkinointimarkkinoiden arvo kasvoi 45% vuodesta 2005 vuoden 2006 3,6 miljoonaan euroon
• Mobiilisisältöjen myynti kasvoi noin 77 miljoonaan euroon vuonna 2006, mikä oli 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna
• Päätelaitekanta uusiutui kytkykaupan ansiosta nopeasti; 3G-päätelaitteiden määrä yli kymmenkertaistui vuonna 2006

Tutkimuksen mukaan mobiilimarkkinointimarkkinoita edistävät:

• Mobiilimarkkinointiluvan antaneiden henkilöiden yhteystietorekistereiden yleistyminen ja kasvu
• Päätelaitekannan teknologisen kehityksen mahdollistamat muodot, esim. mobiilitelevisio
• Mobiilimarkkinointikampanjan toteuttamisen tekninen helpottuminen

Tutkimuksen mukaan mobiilimarkkinointimarkkinoita hidastavat:

• Mobiilimarkkinoinnin rajallinen tunnettuus mainostajien keskuudessa
• Pienet yhteysrekisterit (tekstiviestirekisterien kautta tavoittaa monien mainostajien kannalta liian pieniä kohderyhmiä)

Kommentti: Apinat.fi -mobiilimarkkinointikannassa on tällä hetkellä noin 50 000 kontaktia. Kannan koko alkaa olla jo sitä luokkaa että se kiinnostaa jo suurempiakin mainostajia.

Steam Communications Oy - Vahva Suomalainen mobiilialan toimija

Mobiilialan markkinointiratkaisuja, viestinvälitystä ja hallinnoituja mobiilipalveluita tarjoavat yritykset Funvision Oy ja FlyerOne Oy fuusioituvat 10.5.2007 ja jatkavat toimintaansa Steam Communications Oy –nimellä.

Steam Communications Oy:n muodostavilla yrityksillä ja työntekijöillä on jo useiden vuosien ajalta vahvoja näyttöjä toteutetuista mobiilimaailman ratkaisuista ja palveluista. Fuusioituvien yritysten yhteisiä toteutuksia ovat mm. vuoden 2007 Euroviisujen mobiilipalvelut YLE:lle sekä alkukesästä johtavan pääsylippuja myyvän tahon kanssa lanseerattava tekstiviestilippupalvelu.

“Yhteistyömme FlyerOne Oy:n kanssa on jatkunut hedelmällisenä jo useamman vuoden ajan, ja fuusio oli täten meille luonnollinen jatke”, toteaa Funvision Oy:n ja Steam Communications Oy:n toimitusjohtaja Timo Kiippa. “Funvision Oy:n vahvat asiakkuudet ja rautainen tekninen osaaminen yhdistettynä FlyerOnen seitsemän vuoden kokemukseen mobiilialalla mahdollistaa sen että voimme palvella yhteistä asiakaskuntaamme entistäkin tehokkaammin”, lisää FlyerOne Oy:n toimitusjohtaja Niklas Slotte. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuodelle 2006 oli 8,4 MEUR.

Steam Communications Oy:n tavoitteena on jatkaa toiminnallisesti ja tuloksellisesti positiivisella kasvu-uralla sekä olla jatkossakin yksi luotettavimmista ja innovatiivisimmista mobiiliratkaisuja tarjoavista yrityksistä Suomessa. Steam Communications Oy:n ratkaisu- ja palveluvalikoima muodostuu mobiilimarkkinointipalveluista, viestinvälitys- ja tekstiviestilippuratkaisuista sekä mobiilipalveluiden ulkoistuspalveluista. Yritys tarjoaa myös interaktiivisia puhelinpalveluita (IVR). Steam Communications Oy:n asiakkaita ovat mm. Aina Group, Bonnier, DNA, Image Kustannus, MTV3, Pfizer, Sanoma Data, SOK, TeliaSonera, TeleFinland, TietoEnator, Verkkokauppa.com ja YLE.

Lisätietoja:
Timo Kiippa
Toimitusjohtaja
Steam Communications Oy
GSM+358407600097
timo.kiippa@steam.fi

Niklas Slotte
Kehitysjohtaja
Steam Communications Oy
GSM +358407353874
niklas.slotte@steam.fi

Datamatriisit tulevat

SSML (Suomen Suoramarkkinointiliitto) järjesti 22.8.2006 Mobiili asiakasmediaksi –seminaarin jossa luennoivat FlyerOnen Niklas Slotten lisäksi Max Rumpuksen Tero Kalsta ja Mika Huhtamäki. Koska seminaarin aiheena oli mm. mobiilimarkkinointi ja sen mittaaminen, oli luonnollista että FlyerOnen ja Max Rumpuksen teknologiaa hyödynnettiin myös seminaarivieraiden kutsuissa.

Kaikille seminaariin ilmoittautuneille lähetettiin muutama päivä ennen seminaaria matkapuhelimeen datamatriisi, jonka yhteydessä oli kehoitus näyttää koodia saavuttaessa seminaariin. Kun seminaarivieras saapui paikan päälle, näytti hän koodia sisääntulon yhteydessä olleelle lukulaitteelle, joka puolestaan välittömästi tulosti paperikuitille personoidun päivän seminaariohjelman.

Seminaarin päätyttyä lounasaikaan, lähetettiin kaikkien osallistujien matkapuhelimiin vielä WAP-linkki jonka avulla pystyi lataamaan Max Rumpuksen toteuttaman mobiilijulkaisun, joka sisälsi toisen datamatriisin. Tätä matriisia vastaan sai lunastettua ilmaisen lounaspaketin Kampin Valion baarista. Lunastus tapahtui samalla tavalla, eli näyttämällä koodia Valion baarissa olleelle lukulaitteelle, joka tulosti paperisen kupongin. Kuponki annettiin kassalla vastineeksi lounaspaketille.

Apinat.fi - vahva mobiilimedia

Nyt kun Apinat.fi -palvelun rekisteröityneiden määrä alkaa hipomaan 40 000 henkilöä, voidaan jo puhua varsin merkittävästä mobiilimediasta Suomessa. Ottamalla kaikki Apinat.fi -palvelun mainosmuodot käyttöön, on mainostajalla mahdollisuus tavoittaa viikkotasolla lähes 100 000 uniikkia kontaktia, joista 70 000 mobiilissa. Kuukausitasolla luvut ovat yli 200 000 ja 150 000. Puhuttaessa bruttokontakteista mobiilissa, saadan viikkoluvuksi yli 110 000 mobiilikontaktia.

Mainosmuodot ovat seuraavat:

• Apinat 24/7 - Käyttäjien lähettämissä viesteissä mainostajan häntä (Viestejä kuukausitasolla ~300 000)
• Apinat Direct - Kohdennettava mobiilisuoramarkkinointitietokanta
• Web-näkyvyys - Banneritilaa (Uniikkeja käyntejä sivustolla ~20 000 / vko, käyntejä yhteensä / vko ~70 000)

Ottamalla käyttöön yhden, tai kerralla kaikki Apinat.fi:n tarjoamat mainosmuodot, pääsee mainostaja todella tehokkaasti vaikuttamaan nuorten ja nuorten aikuisten kohderyhmään. Nykynuorten suosima mediahan on juuri mobiili, joten on luonnollista että myös mainonta siirtyy mobiilin puolelle. Kokemustemme mukaan nuorten suhtautuminen mobiilimarkkinointiin on hyvin myönteinen, joka selviää myös Taloustutkimuksen tuoreesta Sähköinen Suora 2006 -tutkimuksesta.

Lisätietoja mainostajille löytyy osoitteesta http://www.apinat.fi/static/mainostajat/

Kampanja: M:i:3

Keväällä 2006 FlyerOne toteutti yhdessä Buena Vista International Finlandin kanssa tekstiviestikampanjan jossa kuluttajilla oli mahdollisuus voittaa elokuvaliput M:I:3 –elokuvan ennakkonäytökseen.

Kuluttajat osallistuivat kampanjaan lähettämällä tekstiviestin MI3 numeroon 16232. Voittajat arvottiin reaaliajassa ja paluuviestissä kerrottiin oliko voitto sattunut kohdalle. Jokaisella voittajalla oli paluuviestissä uniikki koodi joka toimi sisäänpääsylippuna elokuvateatteriin.

Kampanjaa markkinoitiin näyttävästi Helsingin metroasemilla olevilla suurilla mainostauluilla. Valittu markkinointimedia osoittautui erinomaiseksi sillä kampanja osoittautui hyvin suosituksi.

Taloustutkimus: Nuoret mobiilimarkkinoinnin otollisin kohderyhmä

Lähde: Digitoday

Suomalaiset nuoret suhtautuvat selvästi vanhempiaan myönteisemmin mobiilimarkkinointiin eli tekstiviestinä tai multimediaviestinä lähetettäviin mainoksiin. Tämä selviää Taloustutkimuksen tuoreesta Sähköinen Suora 2006 -tutkimuksesta.

Tutkimuksessa tiedusteltiin suomalaisilta kuluttajilta ja päättäjiltä muun muassa sitä, miten he yleisesti ottaen suhtautuvat mobiilimarkkinointiin, ja miten erilaiset lisäedut vaikuttaisivat kiinnostukseen mobiilimarkkinointia kohtaan.

Alle 25-vuotiaista selvästi yli puolet suhtautuu myönteisesti suoraan matkapuhelimeen lähetettäviin markkinointiviesteihin ainakin siinä tapauksessa, että on itse antanut luvan viestien lähettämiseen.

Yli 55-vuotiasta sen sijaan yli 70 prosenttia kertoo, ettei halua matkapuhelimeensa minkäänlaista markkinointiviestintää.

Luvan antaminen on mobiilimarkkinoinnissa olennaisen tärkeää jo paitsi lain mukaan, myös kuluttajien asenteissa: kaikista vastaajista ainoastaan neljä prosenttia kertoo ottavansa mielellään vastaan mobiilimainoksia kiinnostavista aiheista myös siinä tapauksessa, ettei ole antanut mainostajalle lupaa lähestyä tekstiviestitse.

Koko juttu: Digitoday

Mobile Monday Global Summit

Lisätietoa tapahtumasta löytyy täältä.

Mobiilipalvelumarkkinat 2005

Liikenne- ja viestintäministeriön vuotuinen tutkimus mobiilipalvelumarkkinoista on valmistunut vuodelle 2005. Tässä nopea yhteenveto havainnoista:

• 2.8 miljardia lähetettyä tekstiviestiä (+29%)
• 14.4 milj. lähetettyä multimediaviestiä (4 milj. €)
• Kokonaisarvo 284 milj. € (+16%, tekstiviestit 178 milj. €/+13%)
• Datapalvelumarkkinat 30 milj. € (+43%)
• Sisältöpalvelumarkkinat 71 milj. € (+16%)
• Kuukausittainen liittymäkohtainen liikevaihto (ARPU) 27.2€ (puhe) + 4.4€ (mobiilipalvelut)
• 2.5 milj. värinäytöllista puhelinta (46%), 1.2 milj. (23%) kamerapuhelinta ja älypuhelimia 0.3 milj. (6%) kpl.
• 3G liittymiä vasta 1%, ennuste kuluvalle vuodelle on 5%

Koko tutkimus löytyy täältä.

Ensin oli tekstiviestit, sitten...

Suurin osa mobiilimarkkinointikampanjoista ja -projekteista ovat vieläkin tänä päivänä tekstiviestipohjaisia (mikä ei sinäänsä ole ihme; toimivathan ne kaikissa puhelimissa, niitä osataan käyttää ja niille löytyy toimiva laskutusjärjestelmä). Varteenotettavia vaihtoehtoja löytyy kuitenkin, ovathan mobiilipäätelaitteet kehittyneet todella nopealla tahdilla ja kytkykauppakin piristää tulevaisuden näkymiä. Tässä esimerkkejä erityyppisistä, vähän kehittyneemmistä mobilimarkkinointiin soveltuvista teknologioista.

Selainpohjaiset ratkaisut

WAP, XHTML, cHTML, jne. Kirjainyhdistelmiä jotka kuvaavat tätä löytyy yllin kyllin, mutta tosiasia on se, että jokaisessa myydyssä puhelimessa on web selain. Käyttökokemus on toki erilainen kuin pöytä-PC:n ääressä, mikä täytyy myös pitää mielessä suunnitteluvaiheessa. Mobiilisivustojen kehitys on helpottumassa, ja enää ei edes välttämättä tarvitsee toteuttaa erilisia mobiilisivustoja (kunhan käyttää järkevästi XHTML+CSS yhdistelmää alusta alkaen). Työkaluja jotka auttavat mobiilisivustojen tekemisessä löytyy jo paljon. Kiva lisä on myös se, että kuluttajalle voidaan lähettää kirjanmerkkejä tekstiviestitse, esim. muistutuksena tai jonkun tietyn palvelun paluuviestinä. Myös ns. "click-to-call" linkit sivustojen sisällä toimivat monissa puhelimissa.

Vahvuutena selainpohjaisessa ratkaisuissa on se, että tarvittavaa teknologiaa sivujen automaattiseen mukauttamiseen pätelaitteeseen sopivaksi löytyy, eli käyttäjäkokemus voidaan taata myös vanhemmissa puhelinmalleissa.

Multimediaviestit

Multimediaviestit, laitevalmistajien ja operaattoreiden toimesta tekstiviestin seuraajaksi suunniteltu teknologia, ei suuresta hehkutuksesta riippumatta ole vakiinnuttanut asemaansa kuluttajien tai edes palveluntarjoajien puolella. Syitä on useita: kallis hinnoittelu, huono käyttäjäkokemus (palveluntarjoaja ei esim. voi muokata viestiä sopivaksi eri puhelinmalleille) ja jopa operaattoriinfrastruktuurin puuttuminen (Saunalahti ei Suomessa tarjoa palveluntarjoajille kaksisuuntaista MMS-palvelua...). Näihin viesteihin voidaan liittää tekstiä, kuvaa, ja ääntä (+ muita elementtejä liitetiedostoperiaatteella). Suurin käyttöalue lienee kuluttajien välinen viestintä jossa vaihdetaan kuvia. Parhaat kokemuksemme MMS-viestien hyödyntämisestä mobiilimarkkinoinnissa on tapauksissa jossa kuluttaja lähettää osana kampanjaa ottamansa kuvan, joka vuorostaan julkaistaan jossain, kuten esim. webissä. Helppoa ja hauskaa.

Ladattava sisältö

Soittoäänet, taustakuvat, näytönsäästäjät, videopätkät, Java-pelit ja muut sovellukset. Mahdollisuuksia on paljon piip-piip soittoäänistä lähtien kokonaisiin biiseihin saakka. Tätä toiminta-aluetta dominoi palveluntarjoajat joiden mainokset löytyvät nykyään mediasta kuin mediasta. Koska tällä alueella on selvä businesstausta, on myös päätelaitteiden tuki ladattavalle sisällölle hyvässä kypsässä kunnossa, ja myös tekijänoikeuksien tarpeet on huomioitu (siten että esim. musiikkikappaletta ei voi lähettää edelleen puhelimesta kaverille lataamisen jälkeen). Ihmetellä voi toki miksi 30 sekunnin truetone-soittoääni maksaa 2.5€ kun koko biisin saa verkosta ladattuna PC:lle eurolla?

Sovellukset

Räätälöidyt sovellukset antavat brändille vapaimmat kädet hyödyntää päätelaitteen mahdollisuuksia. Tuote- ja yritysesitteet saadaan näyttävästi mobiiliin esim. käyttämällä Maxdox julkaisutyökalua, mutta mobiilipuolen sovellus voi olla alusta alkaen kehitetty palvelemaan brändin tarpeita. Esimerkkejä tämän tyyppisistä sovelluksista ovat eri tyyppiset uutislukijat ja kauppapaikat, jotka antavat myös kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia. Käytetyin teknologia on Java, joka toimii useimmissa uusissa puhelimissa, mutta asettaa tiettyjä rajoitteita sovellukselle. Symbian "älypuhelimille" voidaan toteuttaa sovelluksia jotka voivat hyödyntää periaatteessa kaikkia puhelimen osa-alueita. Mahdollisuudet tällä saralla ovat todella suuret; onhan puhelin mukana kaikkialla ja yhteys verkkoon löytyy miltein aina. Sovellusten hyöty esim. verrattuna selainpohjaisiin ratkaisuihin on niiden huomattavasti parempi käyttäjäkokemus (ja näyttävyys) hyvin toteutettuna.

Kuten ylläolevasta listasta huomaa, on muitakin mahdollisuuksia hyödyntää puhelinta markkinoinnissa kuin pelkästään tekstiviestit. Kiinnostavimmat kokonaisuudet saadaan kun eri teknologioita ja menetelmiä hyödynnetään rinnakkain - nämä eivät ole toisiaan poissulkevia.