Vaivaton maksaminen - mukavuutta mobiililla

Otsikko on lainattu suoraan viime viikon Kauppalehden välissä ilmestyneestä Media Planet teemalehdestä. Marraskuun teemalehden aiheena oli "Cash and Credit Management". Sivuilla 8 ja 9 oli haastateltu Helsinki-Vantaan lentoaseman ravintola-, kahvila-, kioski- ja loungepalveluja hoitavan SSP Finland Oy:n toimitusjohtajaa Kalle Ruuskasta.

Haastattelu pureutuu uusiin ratkaisuihin ja niiden tuomiin hyötyihin sekä kuinka tärkeässä roolissa vahva kumppaniverkosto näissä asioissa on. Ratkaisu josta puhutaan on mobiilimaksaminen, mutta hieman eri muodossa kuin se yleensä hahmotetaan eli kyseessä ei ole malli, jossa palvelu veloitetaan puhelinlaskulla tai jostain virtuaalisesta lompakosta. Ajatuksena on myydä yrityksille digivouchereita (mobiili/sähköposti) , jotka käyvät lentoaseman palvelupisteissä maksuvälineenä. Esimerkiksi matkatoimisto voi ostaa asiakkaitaan varten n kappaletta kuohuviinikuponkeja, jotka lähetetään parhaille asiakkaille tai piakkoin matkansa aloittaville matkapuhelimeen. Kupongissa on mukana lukulaitteella luettava koodi, jolloin kassa tulkitsee kupongin maksuvälineeksi kuohuviinilasillisesta. Lunastetut kupongit voidaan tehokkaasti ajaa koontilaskuna kassajärjestelmästä kuun lopussa ja laskuttaa asiakkaalta. Näppärää!

Erityisen mukavaa luettavaa on toisen sivun Faktaa-osio

ASML blogi

Asiakkuusmarkkinointiliitto on lanseerannut kommandona uuden blogin. Kyseiseen blogiin on tarkoitus kerätä tietoa mobiilimaailman uusista tapahtumista ja mielenkiintoisista aiheista. Käykää tsekkaamassa ja kommentoimassa! Kirjoittajina toimivat ASML:n mobiilifoorumin jäsenet.

Verkkomaksaminen

Luin tänään bussissa Talouselämää ja vierailevan kirjoittajan näkemys "Minä väitän"-osiossa tarttui silmään. Otsikko oli "Verkkomaksu kaipaa turvallisuusta" ja aihe kiinnosti kun verkosta palveluita ja tavaraa tulee ostettua. Verkkomaksamisen turvallisuudesta kohkataan paljon eikä syyttä, mutta artikkelissa tartuttiin mukavasti helppoon ja käytössä olevaan mekanismiin tuplavarmistaa, että ostaja on varmasti oikealla asialla. Kortinnumeron ja turvakoodin syöttämisen jälkeen asiakkaalle lähetetään tekstiviestillä muuttuva koodi matkapuhelimeen. Kyseinen koodi tulee syöttää edellämainittujen lisäksi, jotta maksu menee läpi. Varsin yksinkertaista. Jos kortti ja turvakoodi on päätynyt väärin käsiin, näin voi käydä, mutta kännykänkin joutuminen väärin käsiin samanaikaisesti on jo todella huonoa tuuria... Kyseinen malli on muuten käytössä monessa palvelussa verkkomaksamisen yhdteydessä, jossa asiakkaalle lähetetään vahvistuskoodi esim. pääsy jollekkin sivustolle tai lainan vahvistamiselle.

Artikkelin oli kirjoittanut Kari Korhonen. Hän toimii Suomen pankissa toimistopäällikkönä.

Mobiilipalveluiden TOP 10 vuonna 2012

Tutkimusyhtiö Gartner julkaisi tutkimustuloksia siitä mitkä mobiilipalvelut ovat suosituimpia vuonna 2012. Joukossa on mielenkiintoisia palveluita mm. rahansiirrot tekstiviestillä sekä terveydentilan monitorointi. Listalla on erinnäisiä perusteluja kyseisten palveluiden päätymisestä listalle. Perusteluista voidaan olla montaa mieltä...

Mobiilinetti: potentiaalissa vedotaan toimitettujen laitteiden määrään. Tämä on yksi perustelu, mutta eri asia on kuinka moni sitä tosiasiassa käyttää.

Location Based Services (LBS): tässä olisi mielenkiintoista tietää mitä metodia paikallistamiseen on ajateltu käyttää...

Musiikki: suuria odotuksia on ollut vuosia, kuitenkin listalla vasta numerolla kymmenen.

Mitä ominaisuuksia kännykästä käytetään?

Huomasin tänään Hesarin sivuilta videoartikkelin, jossa pienellä otoksella kyseltiin kansan syvistä riveistä mitä ominaisuuksia omasta kännykästään käyttää, ja mitä mahdollisesti kaipaisi lisää.

Kun suunnittelette yrityksenne viestintää ja mietitte mobiilikanavan käyttöä nämä tottumukset ja mielipiteet kannattaa ottaa huomioon. Pienestä otoksesta huolimatta tämä varmasti edustaa valtaosan käyttäymistä. Omassa kohderyhmässä tätä kannattaa tietysti kartoittaa ennen lopullista suunnittelua.

Direktiivi uhkaa

Kesän hiljaiselon jälkeen on aika puhaltaa taas henkeä blogiimme. On ollut jo hyvän tovin tiedossa, että EUn maksupalveludirektiivi on tulossa. Direktiivin on tarkoitus säännellä maksujen välitystä pankeissa. Jostain syystä hallitus on päättänyt Suomen osalta tulkita direktiiviä huomattavasti laajemmin kuin on tarve ja ulottaa vaikutukset näin pankkimaailman lisäksi myös viestintäalalle. Jos esitys menisi läpi esitetyssä muodossa tulee sillä olemaan vaikutuksia myös mobiilipalveluihin, luonnollisesti niihin joissa palvelu maksetaan operaattorin puhelinlaskulla. Varsinaiset syyt tiukemmalle tulkinnalle jäävät allekirjoittaneelle hämärän peittoon. Vaikutukset tosin ovat huomattavia, kuten Esa Rautalinko (Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton puheenjohtaja ja TeliaSonera Finlandin toimitusjohtaja) Kauppalehden artikkelissa toteaa. Useat, järkevät palvelut kuten kännykkälippu ja pysäköintimaksut (niin tekstiviestillä kuin soittamalla käytetyt) jäisivät historiaan. Tämä ei tarkoittaisi pelkästään takapakkia kuluttajapalveluissa vaan myös merkittäviä menetyksiä yrityksille, jotka kyseisiä palveluita toteuttavat. Onko hallitus aidosti miettinyt mitä tämä puolestaan tarkoittaa verotulojen menetyksinä, työllistämisvaikutuksia sekä jopa mahdollisia konkursseja? Tulonmenetykset koskettavat myös mitä suuremmissa määrin operaattoreita.

Kyseinen direktiivi hyväksyttiin Euroopan unionin neuvostossa ja parlamentissa huhtikuussa 2007 ja sen on tarkoitus astua voimaan kaikissa EU-maissa marraskuussa 2009. Hieman erikoista mielestäni on, että operaattorit tuovat asian julkiseen keskusteluun vasta nyt…

Nykymuotoisen mobiilimaksamisen torppaaminen heittäisi Suomen mobiilipalveluissa kivikaudelle. Olisko sinun mielestä ok, jos esimerkiksi kännykkä-äänestäminen, kännykkälippujen ostaminen tai lahjoituksen antaminen soittamalla tai tekstarilla loppuisi direktiivin myötä?

Mediatalot ja Facebook mobiilisivujen kärjessä

Tänään Digitoday uutisoi suomalaisten mobiilisivustojen suosikkilistoista. Viittasin samaiseen tutkimukseen taannoisessa blogikirjoituksessani.

Kärjessä komeilee Nokia todennäköisesti siitä syystä, että se on monta kertaa oletusosoitteena erilaisissa latauspalveluissa. Seuraavana tulevat Facebookin mobiilisivu (m.facebook.com) sekä Hesarin (m.hs.fi) ja Yle:n uutissivustot (yle.mobi).  Henkilökohtaisesti olen yrittänyt pysyä mukana sosiaalisen median kehityksessä ja käyttänyt Facebookia kännykän kautta, vaikka olenkin 70-luvun lapsia :-)  Jollain omituisen kiehtovalla tavalla tuo "twittermäinen" statuksen päivittäminen/seuraaminen on tullut osaksi päivittäistä työmatkarutiinia...

Kuten edellisestä huomata saattaa, valitettavasti mobiilisivujen standardiksi kaavailtu mobi-pääte ei ole vielä yleistynyt (johtunee osittain siitä, että mobi-päätteen hakeminen ei ole läheskään niin suoraviivaista kuin perus nettiosoitteen kohdalla). Ehkä tähdellisintä on edelleen huomata, että valtaosa dataliikenteestä (98%) tulee edelleen mokkuloiden kautta, jolloin käytössä on läppäri tai miniläppäri.

Mainittakoon, että operaattoreiden mobiiliportaalit, jotka ovat Suomessa verrattain suuria, oli jätetty tutkimuksen ulkopuolelle.

Mobiilimarkkinointi tuplaantui UK:ssa vuonna 2008

Kopioin kylmästi tämän uutisoinnin ASML:n uutiskirjeestä (vetoan työkiireisiin...)

UK:ssa on ensi kertaa mitattu kunnolla mobiilimarkkinoinnin volyymiä IAB UK:n ja PwC:n toimesta. Vuoden 2008 aikana ostettu mobiilimarkkinointi tuplaantui (kasvu 99,2 %).  Bannerit ja muu mobiilimainonta keräsi 14,2 m£ ja toisen puolen kakusta 14,4 m£ haukkasi mobiilihaku. Tutkimuksesta kertova tiedote löytyy IAB UK:n sivuilta.

Sämpläystä matkapuhelimella

Suomessakin on toteutettu useita kampanjoita, joissa sämpläystä on toteutettu matkapuhelimen avustuksella (mm. kosmetiikka, hiustenhoito, makeiset), mutta tässä lyhyt yhteenveto kampanjasta Saksanmaalla.

Kraft Foods lanseerasi Jacobs-tuotemerkin alla pikakahvin. Kampanjan suunnittelussa käytettiin paljon aikaa kohderyhmän määrittämiseen ja kuinka kyseinen ryhmä tavoitettaisiin mahdollisimman tehokkaasti ja ennenkaikkea kustannustehokkaasti. Näytteen tilaamismahdollisuutta viestittiin televisiossa, printissä ja netissä. Lisäksi käytettiin mobiilisuoramarkkinointikantaa. Näytteen sai siis tilata tekstiviestitse (kaksi eri metodia, joista alla lisää):

Televisio/online

• Spotissa kerrottiin, kuinka voi tilata itselleen näytteen tekstiviestillä
• Tekstiviestin lähettäneet saivat paluuviestinä linkin sivuille, johon syötettiin yhteystiedot näytteen lähetystä varten
• 0,4% tv-mainoksen nähneistä tilasi itselleen näytteen (!)

Printti/mobiilisuora

• Mainoksessa ohjeistettiin, kuinka voi tilata itsellen näytteen tekstiviestillä
• Kuluttajaa pyydettiin tietyn hakusanan lisäksi lähettämään yhteystietonsa näytteen lähettämistä varten (esim. JACOBS Matti Meikäläinen, Kotikatu 2, 00100 Kaupunki)

Uskoisin, että televisiomainontaa varten valittiin erilainen malli, koska spotin aikana on varsin vähän aikaa kommunikoida kuinka tilaus tehdään. Näin ollen suoraviivainen ohje "Lähetä KAHVI numeroon 72600" toimii parhaiten (lisäohjeita toimitetaan paluuviestissä).

Järkevästi kampanjaan oli lisätty myös elementti, jolla kerättiin markkinointilupia. Rekisteröitymissivuilla oli mahdollisuus antaa markkinointilupa (opt-in). Jutusta ei selviä miten tämä toteutettiin niille, jotka osallistuivat suoraan tekstarilla, mutta paluuviestissä voitaisiin kysyä tätä lupaa.

Kaikenkaikkiaan kampanja tuotti yli 500'000 näytepyyntöä, jonka lisäksi yli 80'000 antoi luvan lähestyä jatkossa markkinointiviesteillä.

Lue koko juttu täältä.

Lukuja kännyjen nettikäytöstä

Tekesin sivuilta löytyi uutisointi projektista, jossa oli tutkittu kännykänkäyttäjien käyttötottumuksia sovellusten ja internetin käytön osalta. Tutkimus on toteutettu TTK:n MoMI-projektissa (Modeling of Mobile Internet Usage and Business). Kohderyhmä on itsessään selvästi teknisen käytön etunenässä sillä tutkimus on toteutettu puhelimeen asennetavalla tutkimussovelluksella parin kuukauden ajanjaksolla (n=1260). Tutkimussovellus sinänsä on mielenkiintoinen konsepti (tulee mieleen nettidatan keräily), tosin millä saat kuluttajat asentamaan omaan puhelimeensa sovelluksen (ellei pysty TODELLA vakuuttavasti perustelemaan, että kerätyn tiedon pohjalta saa iltselleen relevanttia viestintää).

Tuloksissa kävi ilmi, että lähes kaikki tutkimukseen osallistujat haluaisivat puhelimeensa "tietokonemaisia" ominaisuuksia (kuten?).  Huomattavasti konkreetisempaa on, että jo 40 % aktiivisesta käyttöajasta perustuu uusiin multimedia-, kartta- ja internet-sovelluksiin (näistäkin olisi kiva saada esimerkkejä).

Tuolta MoMi-projektin sivuilta en mielestäni löytänyt juuri tähän juttuun viittavaa julkaisua, mutta yhtä mielenkiintoinen, hieman vanhempi tutkimusdata oli saatavilla.

Vamos a la playa

Osallistuin eilen Tekesin Vamos-ohjelman puitteissa järjestettyyn tapahtumaan nimeltä "Mobiili markkinointi ja asiakaspalvelu 2009". Täytyy sanoa, että olin positiivisesti yllättynyt niin osallistujamäärästä kuin itse tapahtuman sisällöstä. Osallistujista vielä sen verran, että vuosien saatossa on yleensä surullisesti paikalla ollut enemmän palveluntarjoajia kuin potentiaalisia asiakkaita, nyt tilanne näytti aivan erilaiselta! Otan vapauden tulkita tämän jo jonkinlaiseksi käännekohdaksi.  Jos tapahtumasta voisi yhden lauseen yhteenvedon tehdä se olisi "Mieti tarpeesi, tavoitteesi, kohderyhmäsi...teknologiat ja ratkaisut on kyllä olemassa"

Sen lisäksi, että paikalla oli lukuisia yrityksiä esittelemässä tuotteitaan ja palveluitaan seminaarin puitteissa oli useita esityksiä, joissa käytiin konkreettisin esimerkein läpi toteutettuja ratkaisuja aloittaen yrityksen tarpeesta, itse ratkaisusta ja päättyen tuloksiin ja johtopäätöksiin. Esitysmateriaalia ei ollut vielä saatavilla Vamos-sivuilta, mutta lupaan postata linkkiä heti kun jotain on saatavilla.

Omalta osaltani tunsin piston sydämessä, kun tuotiin esille ostamisen vaikeus ja palveluntarjoajan löytäminen. Tässä ollaan ihan oikeassa, meillä on vielä työsarkaa oman myynnin ja markkinoinnin osalta...mental note...

Ja kaikille lukijoille tiedoksi: rahallista tukea on saatavilla omiiin projekteihin (allekirjoittanut väsää juuri loppuraporttia yhdestä Tekes-casesta).

Burgerikuponki...kännykässä

Jälleen tuli vastaan mielenkiintoinen kampanja, jossa on käytetty mobiilikuponkeja. Esimerkki tulee Jenkeistä ja kyseessä Arby's niminen pikaruokaketju.  Lyhykäisyydessään, kuluttajia aktivoitiin tutustumaan uuteen tuotteeseen seuraavasti:

• Tukimediassa/oissa tarjottiin mahdollisuus tilata tekstiviestillä kuponki kännykkään (ilmainen "Roastburger")
• Paluuviestissä tekstiviestikuponki
• Kuluttaja sai myös toisen viestin jossa tiedusteltiin halukkuuttaa saada jatkossa tarjouksia Arby's ketjusta (markkinointilupa/rekisteri) vastaamalla kyseiseen viestiin
• Lunastus Arby's toimipisteessä

Kyseistä markkinointikanavaa päädyttiin käyttäämään kahdesta syystä. Haluttiin mitattavuutta  a) nähdään miten tukimedia toimii => kuinka monta tilausta esim. printtimainoksesta tai kadunvarsimainoksesta tulee sekä b) voidaan seurata lunastusprosenttia sekä tarjota omalle kohderyhmälle "hauska, jännittävä ja omaperäinen (fun, exciting and original)" tapa promota uutta tuotetta. Jutussa ei valitettavasti käynyt ilmi missä medioissa kuponkitilausta viestittiin, pelkkä tilattujen kuponkien määrä  >850.  Olisi myös kiinnostanut montako rekisteröityi rekkariin.  Artikkelissa on myös kerrottu kupongin tekstisisältö. Koska kupongissa ei ollut mitään kampanja- tai uniikkikoodia niin oletan, että lunastuksia on seurattu kassaan luodulla tuotekoodilla.

Itse kaipaisin vastaavanlaisiin juttuihin hieman tarkempia tuloksia (myös odotukset vs. tulokset).

Mitattavuutta kampanjassa

Luin viime viikolla jutun Starbucks Meksikon  onnistuneesta kampanjasta (kahdessa kaupungissa), jossa käytettiin yhtenä tärkeänä elementtinä mobiilia.  Toteutuksessa on käytetty sekoitus mobiilikuponkia, sms-tilausta sekä CRM-tiedonkeruuta.  Otsikon mukaisesti haluan tässä korostaa, kuinka helppoa on mitata kampanjan eri osia.

Kuten normaalia, kampanjassa on käytetty tiettyjä medioita (postikortteja (jaettu kampuksilla, ostoskeskuksissa, myymälöissä) sekä in-store ständejä) joiden kautta on viestitty mahdollisuudesta tilata tekstiviestitse etukuponki puhelimeen. Tässä voidaan lähtökohtaisesti mitata hakusanakohtaisesti (hakusana = sana joka lähetetään) mikä media toimii. Eri medioihin voidaan luoda eri hakusanat, jotta nähdään kunkin median tuottamat tilaukset. Tilausta vastaan asiakas saa latauslinkin, jonka kautta on voinut ladata itselleen etukupongin (käytännössä kuva, joka tallennetaan puhelimeen). Toteutuksen voisi yksinkertaistaa myös niin, että tekstiviestiin lähetettäisiin vastausviestinä kuponki.

Kupongeissa on luettava, kaksiuloitteinen koodi (datamatriisi), joka luetaan paikanpäällä myymälässä. Jokainen koodi on uniikki. Kampanjan toteuttajayritys on toimittanut Starbucks-myymälöihin lukulaitteet. Itse olen Suomessa ollut toteuttamassa vastaavia kampanjoita ja lukulaitteen käyttö ja koodien lukeminen on tuntunut olevan suhteellisen nopea hahmottaa n. 15 minuutin koulutuksen pohjalta. Kyseisessä tapauksessa kuponkien lunastusprosentti on ollut huikea, lähes 60%. Tuloksien rohkaisemana kampanjointia tullaan yrityksen edustajien mukaan jatkamaan ja laajentamaan. Ensisijiaisen tärkeää näissä kampanjoissa on seuranta, mutta jos ajatusta viedään pidemmälle olisi mahtavaa saada kupongin perusteella esim. kassajärjestelmä kuponkikoodin tarkistuksen lisäksi tulkitsemaan kupongin edun esim. 10% alennuksen, kaksi yhden hinnalla, jne. Tässä on kuitenkin otettava järki käteen sillä näissä tapauksissa kustannukset usein nousevat huomattavasti sillä kyseessä on kassajärjestelmäintegraatio. Jos kuitenkin tämänkaltaiselle toiminnalle on asetettu strateginen painoarvo ja luotu pitkän aikavälin suunnitelma niin edellinen vaihtoehto on ainakin kartoituksen arvoinen asia.

Uskon, että tämän vuoden aikana tullaan Suomessakin näkemään ensimmäisiä suuremman mittakaavan mobiilikuponkiratkaisuja.

Niin, ja koko jutun Starbucks Meksiko-casesta voit lukea täältä.

Tutkittua

Asiakkuusmarkkinointiliiton ja Trainers' Housen yhteistyössä toteuttama perinteinen mobiilimarkkinoinnin ja mobiilin käyttöä mittaava Mobile Media Tracking:in tulokset julkaistiin jokunen aika sitten. Julkisesti saatavilla olevasta datasta selviää mainostajan näkökulmasta joitakin mielenkiintoisia seikkoja.

Ensinnäkin mobiilisuora on etabloitunut jo varsin vahvasti sillä n. 57% suomalaisista oli vastaanottanut suoraa kännykkäänsä (vuoden 2008 viimeisen 6 kuukauden aikana).  Ikäryhmittäin jakauma oli yllättävän tasainen, tosin suurimpana yksittäisenä ryhmänä olivat 25-34 vuotiaat (70%).  Suoran toimivuuteen ei tässä tutkimuksessa oteta kantaa. Lähiaikoina olemme Steamillä tehneet asiakkaalle muutaman hyvin kohdennetun tekstarisuoran, jossa pullrate on ollut 9-20% (eli näin monta prosenttia asiakkaista on ostanut tarjotun tuotteen).

Toisessa osiossa oli tutkittu kuluttajien aktiivisuutta osallistua kännykällä johonkin kampanjaan. Tutkimuksessa "Cross Media Reaction":ksi nimetty markkinointimuoto tarkoittaa käytännössä tekstiviestin lähettämistä esim. TV:ssä, radiossa tai printissä mainostettuun palveluun (kilpailu, palaute, yhteydenottopyyntö, tilaus, äänestys, jne.). Tämä data on mielestäni äärimmäisen tärkeä sillä tässä on mainostajan mahdollisuus saada lisäarvoa mainokselleen. Kun huomio on kertaalleen saavutettu päästään samalla aktivoimaan kuluttaja. Parhaassa tapauksessa tätä kautta päästään jopa dialogiin kuluttajan kanssa (ja tämä esimerkiksi printtimainoksen avulla!!!). Aktivoituja kontakteja voidaan sitten pyrkiä rekrytoimaan jatkuvaan vuorovaikutukseen esim. mobiilimarkkinointilupaa kysymällä. Itse tulokset paljastivat lähes kolmenkymmen prosentin osallistuneen tälläisiin kampanjoihin, naiset hieman aktiivisemmin kuin miehet.  Tässä, kuten myös mobiilisuorassa, jakauma ikäluokittain on hämmästyttävän tasainen, niin 15 vuotta kuin 55+ vuotta osallistumiset ovat yli 20% (kts. alla).

Lähde: Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry, Mobile Media Tracking 2009, joulukuu 2009

Surffaus kännyköillä ei ole merkittävästi kasvanut vuoden aikana, vastanneista n. 34% oli käynyt jollain sivustolla. Tuloksia tulkitessa täytyy korostaa kysymyksen muotoilua (Do you use internet (wap or www pages) with your mobile device's browser?/Has at least tried mobile internet). Mitä nämä luvut kertovat todellisesta "arkikäytöstä"... Lisäksi oli kyselty muutamien muiden palveluiden käytöstä (VoIP, Messenger, Social Media, Microblogs), joiden osalta ei valitettavasti ole paljon kerrottavaa.

Faktoja suomalaisten luureista

Toista kertaa julkaistu tutkimus suomalaisten käyttämistä kännyköistä kertoo Nokian edelleen dominoivan Suomen markkinoita (mm. Tietokone.fi uutisoi). Fakta on, että varsin suuri määrä laitteista on edelleen varsin perustoiminnallisuuksilla varustettuja. Hienointa koko tutkimuksessa on itse tutkimus ja siihen saatu data, jota on saatu operaattoreilta. Varsin usein nousee esiin kysymys maamme laitekannan todellisesta tilasta, joten tässä vastauksia.

Yritykset leikkaavat mainontaa - voittajana verkko- ja mobiilimainonta

Mainostajien Liiton jäsenyrityksilleen joulukuussa toteuttama Mainosbarometri-kysely osoittaa, että yritysten odotukset ovat synkentyneet huomattavasti siitä, kun kysely viimeksi tehtiin elokuussa 2008. Markkinointiviestinnän näkymiä kuluvalle vuodelle mittaava kysely paljasti lähes 50% yrityksistä leikkaavaan mainonnan menoja. Joukossa oli kuitenkin myös 8% mainontaa lisääviä. Mainonnan karsimistoimenpiteet koskettavat lähes kaikkia mediaryhmiä, tosin lisäystä oli odotettavissa panostuksissa seuraaviin mainosmuotoihin: verkko- ja mobiilimainonnan eri muodot, osoitteellinen suoramainonta ja myymälämainonta.

Lue koko uutinen osoitteessa http://www.mainostajat.fi/mliitto/sivut/Mainosbarometri2009tammi.htm

Lähde: Mainostajien Liitto (www.mainostajat.fi)

Tekstiviestikutsu lääkärille vähentää odottelua

YLE kirjoittaa (8.1.2009) että potilaiden kutsumisesta tekstiviestillä päivystävän lääkärin vastaanotolle on saatu hyviä kokemuksia Mikkelissä. Potilas voi odottaa omaa lääkärivuoroa kotona ja järjestelmä kutsuu sairaalaan noin puoli tuntia ennen arvioitua vastaanottoaikaa.

Syksyllä alkaneen kokeilun perusteella potilaan päivystyksessä viettämä aika on lyhentynyt lähes tunnilla. Viitteellisen päivystysajan puhelimella varanneet ja tekstiviestikutsun saaneet pääsevät hoitoon keskimäärin puolen tunnin odottelun jälkeen.

Jonotusaikojen lyhentyminen on huomattu myös lääkärin vastaanotolla.

- Ainakin se palaute jonka saanut päivystäviltä lääkäreiltä on se, että he kokevat työnsä hieman rauhallisempana. Potilaat eivät vähene, mutta ehkä on rauhallisempaa olla töissä, kertoo päivystyspoliklinikan ylilääkäri Afra Prokki Ylelle.

Palvelusta on siis selvästi hyötyä sekä lääkäreille että potilaille. Esimerkiksi Iltalehden web-sivuilla olevan äänestyksen mukaan 94% vastanneista pitää terveyskeskusten tekstiviestipalveluita hyödyllisinä. Aika kova prosentti mille tahansa lisäarvopalvelulle.