Mediatalot ja Facebook mobiilisivujen kärjessä

Tänään Digitoday uutisoi suomalaisten mobiilisivustojen suosikkilistoista. Viittasin samaiseen tutkimukseen taannoisessa blogikirjoituksessani.

Kärjessä komeilee Nokia todennäköisesti siitä syystä, että se on monta kertaa oletusosoitteena erilaisissa latauspalveluissa. Seuraavana tulevat Facebookin mobiilisivu (m.facebook.com) sekä Hesarin (m.hs.fi) ja Yle:n uutissivustot (yle.mobi).  Henkilökohtaisesti olen yrittänyt pysyä mukana sosiaalisen median kehityksessä ja käyttänyt Facebookia kännykän kautta, vaikka olenkin 70-luvun lapsia :-)  Jollain omituisen kiehtovalla tavalla tuo "twittermäinen" statuksen päivittäminen/seuraaminen on tullut osaksi päivittäistä työmatkarutiinia...

Kuten edellisestä huomata saattaa, valitettavasti mobiilisivujen standardiksi kaavailtu mobi-pääte ei ole vielä yleistynyt (johtunee osittain siitä, että mobi-päätteen hakeminen ei ole läheskään niin suoraviivaista kuin perus nettiosoitteen kohdalla). Ehkä tähdellisintä on edelleen huomata, että valtaosa dataliikenteestä (98%) tulee edelleen mokkuloiden kautta, jolloin käytössä on läppäri tai miniläppäri.

Mainittakoon, että operaattoreiden mobiiliportaalit, jotka ovat Suomessa verrattain suuria, oli jätetty tutkimuksen ulkopuolelle.

Mobiilimarkkinointi tuplaantui UK:ssa vuonna 2008

Kopioin kylmästi tämän uutisoinnin ASML:n uutiskirjeestä (vetoan työkiireisiin...)

UK:ssa on ensi kertaa mitattu kunnolla mobiilimarkkinoinnin volyymiä IAB UK:n ja PwC:n toimesta. Vuoden 2008 aikana ostettu mobiilimarkkinointi tuplaantui (kasvu 99,2 %).  Bannerit ja muu mobiilimainonta keräsi 14,2 m£ ja toisen puolen kakusta 14,4 m£ haukkasi mobiilihaku. Tutkimuksesta kertova tiedote löytyy IAB UK:n sivuilta.

Sämpläystä matkapuhelimella

Suomessakin on toteutettu useita kampanjoita, joissa sämpläystä on toteutettu matkapuhelimen avustuksella (mm. kosmetiikka, hiustenhoito, makeiset), mutta tässä lyhyt yhteenveto kampanjasta Saksanmaalla.

Kraft Foods lanseerasi Jacobs-tuotemerkin alla pikakahvin. Kampanjan suunnittelussa käytettiin paljon aikaa kohderyhmän määrittämiseen ja kuinka kyseinen ryhmä tavoitettaisiin mahdollisimman tehokkaasti ja ennenkaikkea kustannustehokkaasti. Näytteen tilaamismahdollisuutta viestittiin televisiossa, printissä ja netissä. Lisäksi käytettiin mobiilisuoramarkkinointikantaa. Näytteen sai siis tilata tekstiviestitse (kaksi eri metodia, joista alla lisää):

Televisio/online

• Spotissa kerrottiin, kuinka voi tilata itselleen näytteen tekstiviestillä
• Tekstiviestin lähettäneet saivat paluuviestinä linkin sivuille, johon syötettiin yhteystiedot näytteen lähetystä varten
• 0,4% tv-mainoksen nähneistä tilasi itselleen näytteen (!)

Printti/mobiilisuora

• Mainoksessa ohjeistettiin, kuinka voi tilata itsellen näytteen tekstiviestillä
• Kuluttajaa pyydettiin tietyn hakusanan lisäksi lähettämään yhteystietonsa näytteen lähettämistä varten (esim. JACOBS Matti Meikäläinen, Kotikatu 2, 00100 Kaupunki)

Uskoisin, että televisiomainontaa varten valittiin erilainen malli, koska spotin aikana on varsin vähän aikaa kommunikoida kuinka tilaus tehdään. Näin ollen suoraviivainen ohje "Lähetä KAHVI numeroon 72600" toimii parhaiten (lisäohjeita toimitetaan paluuviestissä).

Järkevästi kampanjaan oli lisätty myös elementti, jolla kerättiin markkinointilupia. Rekisteröitymissivuilla oli mahdollisuus antaa markkinointilupa (opt-in). Jutusta ei selviä miten tämä toteutettiin niille, jotka osallistuivat suoraan tekstarilla, mutta paluuviestissä voitaisiin kysyä tätä lupaa.

Kaikenkaikkiaan kampanja tuotti yli 500'000 näytepyyntöä, jonka lisäksi yli 80'000 antoi luvan lähestyä jatkossa markkinointiviesteillä.

Lue koko juttu täältä.

Lukuja kännyjen nettikäytöstä

Tekesin sivuilta löytyi uutisointi projektista, jossa oli tutkittu kännykänkäyttäjien käyttötottumuksia sovellusten ja internetin käytön osalta. Tutkimus on toteutettu TTK:n MoMI-projektissa (Modeling of Mobile Internet Usage and Business). Kohderyhmä on itsessään selvästi teknisen käytön etunenässä sillä tutkimus on toteutettu puhelimeen asennetavalla tutkimussovelluksella parin kuukauden ajanjaksolla (n=1260). Tutkimussovellus sinänsä on mielenkiintoinen konsepti (tulee mieleen nettidatan keräily), tosin millä saat kuluttajat asentamaan omaan puhelimeensa sovelluksen (ellei pysty TODELLA vakuuttavasti perustelemaan, että kerätyn tiedon pohjalta saa iltselleen relevanttia viestintää).

Tuloksissa kävi ilmi, että lähes kaikki tutkimukseen osallistujat haluaisivat puhelimeensa "tietokonemaisia" ominaisuuksia (kuten?).  Huomattavasti konkreetisempaa on, että jo 40 % aktiivisesta käyttöajasta perustuu uusiin multimedia-, kartta- ja internet-sovelluksiin (näistäkin olisi kiva saada esimerkkejä).

Tuolta MoMi-projektin sivuilta en mielestäni löytänyt juuri tähän juttuun viittavaa julkaisua, mutta yhtä mielenkiintoinen, hieman vanhempi tutkimusdata oli saatavilla.

Vamos a la playa

Osallistuin eilen Tekesin Vamos-ohjelman puitteissa järjestettyyn tapahtumaan nimeltä "Mobiili markkinointi ja asiakaspalvelu 2009". Täytyy sanoa, että olin positiivisesti yllättynyt niin osallistujamäärästä kuin itse tapahtuman sisällöstä. Osallistujista vielä sen verran, että vuosien saatossa on yleensä surullisesti paikalla ollut enemmän palveluntarjoajia kuin potentiaalisia asiakkaita, nyt tilanne näytti aivan erilaiselta! Otan vapauden tulkita tämän jo jonkinlaiseksi käännekohdaksi.  Jos tapahtumasta voisi yhden lauseen yhteenvedon tehdä se olisi "Mieti tarpeesi, tavoitteesi, kohderyhmäsi...teknologiat ja ratkaisut on kyllä olemassa"

Sen lisäksi, että paikalla oli lukuisia yrityksiä esittelemässä tuotteitaan ja palveluitaan seminaarin puitteissa oli useita esityksiä, joissa käytiin konkreettisin esimerkein läpi toteutettuja ratkaisuja aloittaen yrityksen tarpeesta, itse ratkaisusta ja päättyen tuloksiin ja johtopäätöksiin. Esitysmateriaalia ei ollut vielä saatavilla Vamos-sivuilta, mutta lupaan postata linkkiä heti kun jotain on saatavilla.

Omalta osaltani tunsin piston sydämessä, kun tuotiin esille ostamisen vaikeus ja palveluntarjoajan löytäminen. Tässä ollaan ihan oikeassa, meillä on vielä työsarkaa oman myynnin ja markkinoinnin osalta...mental note...

Ja kaikille lukijoille tiedoksi: rahallista tukea on saatavilla omiiin projekteihin (allekirjoittanut väsää juuri loppuraporttia yhdestä Tekes-casesta).

Burgerikuponki...kännykässä

Jälleen tuli vastaan mielenkiintoinen kampanja, jossa on käytetty mobiilikuponkeja. Esimerkki tulee Jenkeistä ja kyseessä Arby's niminen pikaruokaketju.  Lyhykäisyydessään, kuluttajia aktivoitiin tutustumaan uuteen tuotteeseen seuraavasti:

• Tukimediassa/oissa tarjottiin mahdollisuus tilata tekstiviestillä kuponki kännykkään (ilmainen "Roastburger")
• Paluuviestissä tekstiviestikuponki
• Kuluttaja sai myös toisen viestin jossa tiedusteltiin halukkuuttaa saada jatkossa tarjouksia Arby's ketjusta (markkinointilupa/rekisteri) vastaamalla kyseiseen viestiin
• Lunastus Arby's toimipisteessä

Kyseistä markkinointikanavaa päädyttiin käyttäämään kahdesta syystä. Haluttiin mitattavuutta  a) nähdään miten tukimedia toimii => kuinka monta tilausta esim. printtimainoksesta tai kadunvarsimainoksesta tulee sekä b) voidaan seurata lunastusprosenttia sekä tarjota omalle kohderyhmälle "hauska, jännittävä ja omaperäinen (fun, exciting and original)" tapa promota uutta tuotetta. Jutussa ei valitettavasti käynyt ilmi missä medioissa kuponkitilausta viestittiin, pelkkä tilattujen kuponkien määrä  >850.  Olisi myös kiinnostanut montako rekisteröityi rekkariin.  Artikkelissa on myös kerrottu kupongin tekstisisältö. Koska kupongissa ei ollut mitään kampanja- tai uniikkikoodia niin oletan, että lunastuksia on seurattu kassaan luodulla tuotekoodilla.

Itse kaipaisin vastaavanlaisiin juttuihin hieman tarkempia tuloksia (myös odotukset vs. tulokset).

Mitattavuutta kampanjassa

Luin viime viikolla jutun Starbucks Meksikon  onnistuneesta kampanjasta (kahdessa kaupungissa), jossa käytettiin yhtenä tärkeänä elementtinä mobiilia.  Toteutuksessa on käytetty sekoitus mobiilikuponkia, sms-tilausta sekä CRM-tiedonkeruuta.  Otsikon mukaisesti haluan tässä korostaa, kuinka helppoa on mitata kampanjan eri osia.

Kuten normaalia, kampanjassa on käytetty tiettyjä medioita (postikortteja (jaettu kampuksilla, ostoskeskuksissa, myymälöissä) sekä in-store ständejä) joiden kautta on viestitty mahdollisuudesta tilata tekstiviestitse etukuponki puhelimeen. Tässä voidaan lähtökohtaisesti mitata hakusanakohtaisesti (hakusana = sana joka lähetetään) mikä media toimii. Eri medioihin voidaan luoda eri hakusanat, jotta nähdään kunkin median tuottamat tilaukset. Tilausta vastaan asiakas saa latauslinkin, jonka kautta on voinut ladata itselleen etukupongin (käytännössä kuva, joka tallennetaan puhelimeen). Toteutuksen voisi yksinkertaistaa myös niin, että tekstiviestiin lähetettäisiin vastausviestinä kuponki.

Kupongeissa on luettava, kaksiuloitteinen koodi (datamatriisi), joka luetaan paikanpäällä myymälässä. Jokainen koodi on uniikki. Kampanjan toteuttajayritys on toimittanut Starbucks-myymälöihin lukulaitteet. Itse olen Suomessa ollut toteuttamassa vastaavia kampanjoita ja lukulaitteen käyttö ja koodien lukeminen on tuntunut olevan suhteellisen nopea hahmottaa n. 15 minuutin koulutuksen pohjalta. Kyseisessä tapauksessa kuponkien lunastusprosentti on ollut huikea, lähes 60%. Tuloksien rohkaisemana kampanjointia tullaan yrityksen edustajien mukaan jatkamaan ja laajentamaan. Ensisijiaisen tärkeää näissä kampanjoissa on seuranta, mutta jos ajatusta viedään pidemmälle olisi mahtavaa saada kupongin perusteella esim. kassajärjestelmä kuponkikoodin tarkistuksen lisäksi tulkitsemaan kupongin edun esim. 10% alennuksen, kaksi yhden hinnalla, jne. Tässä on kuitenkin otettava järki käteen sillä näissä tapauksissa kustannukset usein nousevat huomattavasti sillä kyseessä on kassajärjestelmäintegraatio. Jos kuitenkin tämänkaltaiselle toiminnalle on asetettu strateginen painoarvo ja luotu pitkän aikavälin suunnitelma niin edellinen vaihtoehto on ainakin kartoituksen arvoinen asia.

Uskon, että tämän vuoden aikana tullaan Suomessakin näkemään ensimmäisiä suuremman mittakaavan mobiilikuponkiratkaisuja.

Niin, ja koko jutun Starbucks Meksiko-casesta voit lukea täältä.